Lyhyet

Oliko Haapamäki piikki VR:n lihassa ja uhka Keuruun kasvulle? Historia kertoo, että asiat eri vuosikymmenillä eivät olleet reilassa.

Keuruun kaupungin mahdollisuus olisi ollut Haapamäki, mutta sitä ei uskallettu myöntää. Aina Haapamäki on saanut kärsiä kakkostaajama asemastaan. Aikanaan oli taajamassa oma rakennustarkastaja, asiat hoituivat näiltä osin ongelmitta 50-luvulla.

Poliittisena erikoisuutena voi pitää koko 60-luvun vallinnutta Haapamäen rakennuskieltoaikaa. Viekkaasti oivallettu kasvustipendi emopitäjän hyväksi, sillä Haapamäen kasvu-uhkasta oli päästävä eroon. Kun oikoratojen liikennettä hiljentävä vaikutus 70-luvulla ennakoitiin VR:ssä, virkakoneistoa alettiin pikkuhiljaa siirtää vilkkaimmille liikennepaikoille. Haapamäki menetti korkeimmat VR:n päällikkö-, insinööri- ja mestarivirat.

Tämäkään ei riittänyt. 80-luvun myötä saman kohtalon kokivat Veturivarikko, vaununkorjausyksikkö Ratajakson toimisto, Ratojen korjausyksikkö, Korjauspaja, puusepänverstas ja sekä Ratajakson sähköpuolen alueyksikkö. Nämä johtivat koko kylän alennustilaan. Keuruulaisten poliitikkojen turhautuma heräsi asioitten riepotteluna, ja vuosikymmeniä patoutunut kateushenki pääsi valloilleen.

Historiallisella viivyttelyllä hidastettiin VR:n ykkösvaiheessa eli Pohjanmaan radan oikaisun valmistuessa ja kakkosvaiheessa ns. tunneliradalla. Ne otettiin neuvotteluitta vastaan ja elettiin taantumavaihetta. Puuttui tahto ja oivallus neuvotella, ei ryhdytty teollisuutta tosissaan hankkimaan. Jos joitain valtion teollisuudesta olisi saatu Haapamäelle avovankilalupauksestakin olisi pidetty kiinni, elämä olisi aktivoitunut silmissä.

Näkemättä jäi, mitä olisi Haapamäen kehitys ollut yhdessä Kolhon kanssa ja tulevana kauppalana. Mikä vaikutus olisi Haapamäki–Saarijärvi -radalla ollut viiden radan risteysasemalle? Olisiko Porin rataa edes yritetty esittää suljettavaksi näin vireältä ja vilkkaalta liikennepaikalta?

Haapamäki-politiikka ei ole ollut Keuruulle mairiteltavaa julkisuutta. Se ei ole ollut muuta kuin toissijaista pelailua vasemmalla kädellä. Jopa kaupunginvaltuuston Haapamäki-jaostokin piti turhan tehokkaana lakkauttaa.

Virheitä virheiden perään, mutta jos Keuruu haluaa nähdä Haapamäen turistikohteena edelleen, olisi asenteita syytä rukata kohdalleen. Haapamäki on ollut mahdollista elävöittää ja konkretisoida sen vaarantunut kulttuuriarvo. Mutta jos kulttuuriakin kehitetään vain ”realiteettiarvoja” kunnioittaen, kehdataanko silloin Haapamäestä mitään puhuakaan?

Ansiokasta menneisyyttä olisi edes vähän osattava kunnioittaa. Varsinkin, kun vihonviimeinen kehitysmahdollisuuskin on tylysti vain kyläyhteisön oma asia. Ei kaupunki voi joka kohdassa ohittaa velvollisuuksiaan. Eihän se käännä selkäänsä urheilullekaan.

Antero Pohjonen

Keuruu, Haapamäki

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet 29.3.

Lyhyet 29.3.

Puhallamme yhteen hiileen, kerrankin me kaikki yhdessä

Kuljemme valoa kohti

Eikö koronavirus tartu busseissa?

Lyhyet

Lyhyet

Nyt on tärkeää, että pienyrittäjyys ei tuhoudu

Vaikeimmat ajat ja kysymykset vielä edessä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.