Lyhyet

Erkki Tuomioja ja Iiro Viinanen ovat julkaisseet päiväkirjansa 1990-luvulta.

Dokumentteja on paljon myös Maarit Tyrkön muistelmissa, jotka avaavat uuden näkymän niin Urho Kekkoseen ihmisenä kuin journalistin työhön. Muistelmiaan ovat jatkaneet Matti Klinge, Alpo Rusi ja (piakkoin) Paavo Lipponen.

Päiväkirjat ja kirjeet ovat kuin kedon kukkia verrattuna tutkijoiden herbaarioihin. Alkuperäislähteet ovat tutkimukselle ensisijaisia - ja kirja ylivoimainen väline esittelemään vaikkapa 700-sivuista aineistoa.

Iltalehti

Kun poliittista valtavirtaa vastaan usein uimaan uskaltautuneet Erkki Tuomioja ja Iiro Viinanen ottavat esiin 1990-luvun alun tapahtumat, kumpikin haluaa historian avulla syventää analyysiä nykyhetkestä. Molemmat heittävät haasteen poliitikoiden lisäksi historian tutkijoille.

On sattumaa, että kirjojen julkistus ajoittui samoihin hetkiin, kun uutisissa kerrottiin pääministeri Alexander Stubbin arvioineen Euroopan kehitystä ja Suomen asemaa Berliinissä. Pääministeri lähti liikkeelle vuodesta 1995, kun Suomesta tuli Euroopan Unionin jäsen. Jos nykypäivän Suomen politiikan vaihtoehtoja ja valintoja peilaa vain vuoden 1995 jälkeiseen aikaan, käyttämättä jää paljon aiemmin opittua. 1990-luvun alun kokemukset pohjustavat ulko-, turvallisuus- ja talouspoliittisia valintojamme. Suomen poliittinen historia ei ala EU-jäsenyydestä.

Suomenmaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

Äänestäjien tahdosta viis

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.