Lyseo ei sovellu museotiloiksi

Jyväskylän Lyseon tyhjilleen hylätyn rakennuksen muuttamisesta museotiloiksi on virinnyt hanke samaan aikaan kun iso joukko kaupunginvaltuutettuja on ottamassa vastuuta arkkitehtuurihistoriallisten arvojen arvottamisesta, pyrkiessään Valtiontalon suojelupäätöksen purkamiseen.

Lyseota koskevaan tilanteeseen on jouduttu sen jälkeen kun kaupunginvaltuutetut tekivät päätöksen lyseon opetuksen lopettamisesta talossa, mutta eivät tulleet ajatelleeksi mitä tuolle koko Suomen sivistyshistoriassa keskeiselle rakennukselle tyhjentämisen jälkeen voitaisiin tehdä.

Kaupungin tilapalvelun ymmärrettävä pyrkimys on löytää koulutaloksi rakennetulle Lyseotalolle uutta käyttöä, mutta kyllä sen tietenkin pitäisi etukäteen ottaa selvää onko Lyseotalolla ollenkaan edellytyksiä soveltua Jyväskylän Taidemuseon ja Suomen Käsityönmuseon tyyssijaksi, kuten se on esittänyt.

Vähällä vaivalla näet olisi selvinnyt että tilaratkaisultaan hyvin samanlainen Joensuun lyseo on muutettu tiloiltaan perin huonosti toimivaksi Taidemuseoksi (jolla on upeat kokoelmat) ja että niin ikään samankaltaisessa ent. Brobergin koulussa toimiva Design museo Helsingissä joutuu jatkuvasti kamppailemaan kovin epätarkoituksenmukaisten tilojensa kanssa.

Monien pitkän kokemuksen omaavien museoammattilaisten tavoin on Jyväskylän Taidemuseon johtaja Päivimarjut Raippalinna aivan oikein ilmaissut asiantuntijan kantansa, että Lyseotalo ei ollenkaan voi soveltua Taidemuseon tarpeisiin.

Lyseotalon kellarissa toimiva Jyväskylän lyseon museo on ihan eri asia eikä ollenkaan liity ylempien kerrosten käyttötarkoituspulmiin. Näistä sivuuttamattomista tosiseikoista huolimatta on haluttu asettaa nuorekas ideointityöryhmä keksimään uusia ”moderneiksi” leimattuja sovellutuksia tilojen muuttamiseksi museotiloiksi.

Satoihin eurooppalaisiin museoihin ulottuvat ammatilliset havaintoni eivät ole omiaan tukemaan tuon täysin mahdottoman tehtävän onnistumista. Tällaista ennalta huonoon lopputulokseen johtavaksi tiedettyä puuhaa viritellään samaan aikaan kun toisaalla lietsotaan tietämättömyyteen perustuvaa vimmaa Valtiontalon suojelupäätöksen purkamiseksi.

Tragikoomisia piirteitä jo nyt saaneella museaalihankkeella on paralleelejä piirteitä Paviljongin taannoisen rakentamishankkeen kanssa.

Kun näet salamyhkäisesti rakennettu Paviljonki oli valmistunut, ilmoitti silloinen paviljonkisäätiön puheenjohtaja meille konserttisalia puuhaaville: ”Tässä on teille konserttisali, saa kelvata”. Vaan kun vailla kaikkia akustisia ominaisuuksia oleva Paviljongin sali ei mitenkään voinut soveltua sinfoniaorkesterin akustisiin tarpeisiin, järjestetään sinfoniakonsertit edelleen teatterin keinoakustiikassa.

Tällaisen ennakkotapauksen läheltä kokeneena olen nyt vähän varoittelemassa.

Edellä viittaamani Valtiontalo voisi olla ratkaisu nyt viritettyyn museoiden tilapulmaan. Se näet soveltuisi jo tehdyn museosuunnitelman linjojen mukaisesti tilojensa puolesta erinomaisesti sekä Taidemuseon että Käsityönmuseon tarpeisiin.

Arkkitehtuurihistoriallisesti arvokkaan Valtiontalon peruskorjaus museotiloiksi tuskin maksaisi sen enempää kuin ne miljoonainvestoinnit, joita museoiden edellyttämät muutokset Lyseotalossa maksaisivat. Valtiontalon kunnosta on näet tahallaan annettu paljon todellisuutta huonompi kuva.

Olin kauan sitten mukana ideoimassa ja kuntapäättäjänä päättämässäkin nykyistä taidemuseon tilaratkaisua, jolloin julkisuudessa toistetusti kirjattiin että Säästöpankin kiinteistö on tarkoitettu sijoitukseksi, jolla voidaan tukea varsinaisen taidemuseon toteuttamista.

Käsityönmuseon pankkikiinteistöstä päätettiin samalla tavalla. Nuo tilat realisoimalla päästäisiin jo hyvin pitkälle museoiden toteuttamisessa Valtiontalon tiloihin. Muistutan myös siitä että kaupungin taannoin linjaamaa taiteiden kortteli-hanketta ei ole tietojeni mukaan koskaan peruttu.

Kaikkea museotiloista käytyä keskustelua leimaa nykyään ajatus siitä, että museot olisivat jonkinlainen budjettia jäytävä välttämätön paha, joista pitää aina karsia. Olisi järkevämpää ajatella että ne voisivat olla kaupungille suurenmoinen mahdollisuus, johon sijoitetut varat tuottavat moninkertaisesti sijoituksen arvon.

Kulttuurihankkeiden tai urheiluhallihankkeiden toteutuminen ei ole kiinni rahasta vaan tahdosta, kuten vaikkapa uudessa hankkeessa palloiluhallimonumentin rakentamiseksi ollaan huomattu. Mistähän tuollaista tahtoa kulttuurihankkeisiin löytyisi.

Lyseotalo kannattaisi kunnostaa sellaiseksi väistötilaksi, jolla saataisiin satamäärin oppilaita pois viheliäisistä parakkiolosuhteista historialliset arvot omaavaan ja toimivaan oppimisympäristöön.

Erkki Fredrikson

kamarineuvos

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Akkujen metallit kaupan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.