Lyseo säilytettävä koulukäytössä

Matti Vesa Volanen, joka on ollut Lyseon keskeisimpiä tuhoajia, ehdottaa nyt lyseotalosta hallinnollista rakennusta. (Ksml 1.6.) Moista Lyseon opettajat esittivät uhkakuvana kannanotossaan jo ennen kuin Jyväskylän lukiot siirrettiin kaupungilta koulutuskuntayhtymälle. Uhkakuvia kirjattiin muitakin, ja niistä lähes kaikki ovat vastoin lupauksia toteutuneet.

Toki lyseotalo toimisi hallinnon tilana paremmin kuin museorakennuksena. Yleensähän vanhat suojeltavat rakennukset valjastetaan väkisin museokäyttöön, mikä ei palvele nykyaikaisia museoita lainkaan. Karsean esimerkin museotoiminnan ja vanhan koulutalon yhteensovittamattomuudesta tarjoaa vaikkapa Joensuun taidemuseo entisen tyttölyseon tiloissa. Koulutalo on rajoite museolle, jonka pitäisi voida vaihtaa esimerkiksi seinien värit näyttelyiden vaihtuessa.

Kannattaako lyseotalosta kuitenkaan tehdä mitä hyvänsä puljua? Talo on palvellut ja palvelee yhä koulukäytössä erinomaisesti. Se kannustaa opiskelemaan. Itse en olisi edes lähtenyt lukioon, ellei juuri lyseotalo Jyväskylän katukuvan keskeisellä paikalla olisi houkutellut tutustumaan lukemiseen ja opiskelemiseen. En ole ainoa. Viimeistään taloon ja sen vanhaan juhlasaliin astuttaessa aukeaa ihmetyksestä yhden jos toisenkin lyseossa aloittavan suu: täälläkö saan opiskella?

Vaikea on kuvitella, että vastaavaa houkutus- ja innostusvaikutusta voisi olla jollain yleisellä virastotoimistolla. Kun tietää, että talossa on harjoitettu samaa joskin kehittynyttä koulutyötä alusta saakka, on kuva aivan toinen kuin uusiokäyttöön otetuilla rakennusparoilla. Lisäksi koululainen ja opiskelija samastuu omaan kouluunsa ja omaan koulurakennukseensa, ei organisaatioonsa tai sen johtajiston majapaikkoihin.

Taitavatkin viranhaltijat ja luottamushenkilöt olla kateellisia, kun lukiolaisilla on komeammat tilat kuin heillä. Tällainen ajattelutapa on tietysti vääristynyt. Hyvän työ- ja opiskeluympäristön tarjoavat muutkin tilat kuin lyseotalo. Oikeastaan lyseotalosta ei edes voi saada niin paljon irti liittymättä sen perinteeseen. Toisin sanottuna lyseotaloa tarvitaan eniten positiivisen lyseolaishengen välittämiseen ja siirtämiseen koulutyössä.

Lyseolaisten lähtiessä lähtisi lyseotalosta Lyseon henkikin – eikä se sellaisenaan muihin tiloihin seuraisi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Keski-Suomen kuntien talous on saatava kuntoon

Eläkkeiden alentaminen tuhoisaa taloudelle

Lukijan kuvatSateenkaari Keuruulla. Kuva: Jorma Soininen

Vähän käytetty. Kuva: Olli Oksanen

Punarinta. Kuva: Gary Littler

Lyhyet

Lyhyet

Suomen kielen opiskelua innolla

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.