Maakuntaitsehallinto oli unelmani

Nuorena opiskelijana ajoin innokkaasti maakuntaitsehallintoa Suomeen. Se oli minulle luonnollista osakunta-aktiivina ja ylioppilaskunnan kotiseututoimikunnan jäsenenä. Maakuntaitsehallinto olisi ollut tarpeen. Uskon vahvasti, että jos se olisi silloin saatu aikaan, maassamme asutus olisi tasaisemmin jakaantunut kuin, mitä se on nyt.

Maakuntaitsehallinto näyttää nyt syntyvän soten voimalla. Synty on herättänyt muutamia ajatuksia. Aluksi on tosin rehelisyyden nimissä myönnettävä, että itse olen kannattanut nyt hylättyä vaihtoehtoa, jossa valtio olisi ottanut hoitaakseen soten.

Edelleenkin olen sitä mieltä, että valtiolla tulee olla mahdollisuus estää suunnitellun 20 alueen epäterve kilpailu investoinneista. Ilman sitä on vaara, etteivät tavoitellut säästät toteudu.

Kokemukseni pohjalta voin todeta, että oikein toteutettuna maakuntaitsehallinnolla on – ainakin Keski-Suomessa – hyvät mahdollisuudet onnistua. Tämä myönteinen odotukseni perustuu kolmesta eri organisaatiosta saamaani kokemukseen.

Ensinnäkin olen toiminut Keski-Suomen seurakuntien muodostaman IT-alue­keskuksen yhteisjohtokunnan puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien.

Aluekeskus on tuonut mukana oleville seurakunnille paljon hyvää ja yhteistyötä on haluttu koko ajan tiivistää. Säästöt ovat olleet merkittäviä. Tämän hyvän kokemuksen pohjalta tällä palstalla aikaisemmin ehdotinkin muodostettavaksi Keski-Suomen kaupungin.

Nyt olemme siis saamassa itsehallinnollisen maakunnan. Se toteuttaa saman ajatuksen. Yhteisjohtokunnan seurakunnat ovat ajan kuluessa olleet innokkaita laajentamaan sen tehtäväaluetta. Luulenpa, että maakuntaitsehallinnossa käy samoin. Aletaan sotella, mutta piankin kunnat vaativat, että sille siirretään lisää tehtäviä.

Samansuuntaisia hyviä kokemuksia olen saanut toimiessani hiippakuntavaltuuston jäsenenä ja TyöterveysAallon johtokunnan varapuheenjohtajana. Jälkimmäisen organisaation menestys todistaa siitä, että yhteistyö toimii hyvin myös terveydenhoidon alalla.

Olennaista maakuntaitsehallinnon onnistumiselle on myös se, että se alusta alkaen suunnitellaan digitalisaation varaan. Lainsäädäntöä on sitä varten muutettava niin, että viralliset kokoukset voidaan pitää verkossa. Tätä nykyiset lait eivät salli. Näin säästettäisiin huomattavia summia jo pelkästään matkakustannuksista.

Tapio Lampinen

dosentti

Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kirja on seikkailu

Vanhus- asiassa tarvitaan ryhtiliike

Kotoutus on hyvällä mallillla

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Tekeekö seksuaalikasvatus nuorista helppoja uhreja?

Tulevaisuuden hoiva

Numerot kertovat aina ihmisistä, kokoomus

Ken on syyllisin?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.