Maakuntamme suo- ja järviluonto uhattuna

Nykyisin Pihlajaveden reittiin virtaa noin 400 hehtaarin, Tarhiaan n. 300 ha:n ja Pengerjokeen n. 565 ha:n suuruisilta turpeenkaivualueilta humusvesiä. Näiden lisäksi uusi turvekaava osoittaa lisää turpeenkaivualueita Keuruulle 2400 ha, Multialle 4000 ha, Uuraisille 1000 ha ja Petäjävedelle 400 ha.

Emme vähättele näiden turpeenkaivualueiden aiheuttamaa kuormitusta vesireiteillemme. Suunnittelumääräyksellä ei ympäristölupamenettelyssä ole juuri merkitystä. Tämä ei johdu laista vaan käytännöstä.

Sekä kuntien ympäristöviranomaiset että Ely-keskuksen ympäristötoimialan vastuuhenkilöt ovat tähänkin saakka pyrkineet kantamaan huolta turpeenottoalueiden käyttöönoton vaiheistamisesta ja sitomaan lausuntonsa voimassa oleviin vesienhoidon suunnitelmiin.

Vastaisuudessa he tekevät sen saman, ei kaava tuo käytäntöön muutosta. Siksi suunnittelumääräyksellä ’ei juuri ole merkitystä’. Ei hyötyä eikä haittaa.

Ihmetyttää, että joku tosissaan puolustaa turvekaavan vesistöselvityksiä. Vesistöjemme suurin ongelma on ojitusten ja turpeenoton aiheuttama kiintoaines- ja humuspäästö, kuten muuten po. asiakirjastakin ilmenee. Silti siitä ei ole monitavoitearvioinnissa kannettu mitään huolta, vaan kuormituksen osalta tarkastellaan fosforia.

Tältä osin kaavan valmistelu on kelvottomasti vaillinainen. Lisäksi suurin osa turpeenkaivun aiheuttamasta kuormituksesta on ottamatta huomioon, koska rankkasateiden ja keväisten ylivalumien aikana ei ole otettu oikealla tavalla näytteitä. Jos ei ole otettu näytteitä, puuttuu kuormituskin.

Tarkempi vesistövaikutusselvitys on hakijan vastuulla. Siis turpeenkaivuyhtiön vastuulla. Tästä juuri on kysymys. Me haluamme, että tarkempi vesistöselvitys on taloudellisesta intressistä riippumattomien asiantuntijoiden vastuulla.

Arviointimenettelyyn osallistuneet virkamiehet ja turveteollisuuden edustajat eivät näytä tuntevan humuksen aiheuttamaa ongelmaa. Puheet ihmisten ”laiturinpäähavainnoista” osoittavat, että virkamiehet näyttävät läpi linjan edellyttävän, että ollakseen pätevä, vesistöhavainnon on käytävä läpi vähintään yliopistollisen tohtorinväitöksen prosessi.

Me taas uskomme vielä myös omiin aisteihimme. Niillä voi turvemössöstä tehdä havaintoja laiturin päästäkin.

Oleellista on, että kunniakkaat reittivesistömme ovat vakavasti uhanalaisia ja suoluonto tuhotaan. Tästä asiasta on keskusteltava ja myös käynnistettävä maakunnassa koko suo- ja järviluontoa käsittävä monitieteellinen seuranta ja tutkimus, jonka toteuttajina toimivat riippumattomat tutkijat tutkimuslaitoksista ja yliopistoista.

Tällaisen tutkimusjärjestelmän valmisteluun on syytä ryhtyä välittömästi ja se voitaisiin näkemyksemme mukaan toteuttaa kansallisena hankkeena, jolle on mahdollista saada arvoisensa rahoitus.

Vesistöjemme puhtaus ja niiden kunnostaminen on monin verroin tärkeämpi asia kuin turpeen polttamisesta aiheutuva vesireittiemme sotkeminen.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Avustajien lisääminen on poliittinen paise

Alppiruusujen aika on juuri nyt

Perhekeskustoimintaa on koko maakunnan alueella

Lyhyet

Lyhyet

Hallitusohjelmassa on paljon hyvää

Koulutukseen sijoittaminen ei ole ”resurssihulluutta”

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.