Maakuntauudistus säilyttää poliittisen vallan Helsingissä

Kansanedustaja Anne Kalmari kirjoitti kolumnissaan (KSML 2.6.), miten ”maakuntauudistus siirtää valtaa Helsingistä maakuntiin”. Muutoinkin kolumnissa välittyi hyvin ruusuinen kuva hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen autuudesta. Todellisuudessa valta tulee pysymään tulevaisuudessa tiukasti Helsingissä ja tulevilla maakunnilla on käytössään vain näennäistä valtaa. Tähän on kaksi syytä: normiohjaus ja resurssit.

Kuten nytkin, niin myös tulevaisuudessa Helsinki, eli tässä tapauksessa eduskunta, ministeriöt ja virastot, tulee asettamaan normit palveluille. Eli maakunnat eivät tulevaisuudessa itsenäisesti päätä asioistaan vaan raamit asetetaan pääkaupungista. Kun kaiken lisäksi koko maahan yritetään upottaa samanlaista maakuntahallintoa, välittämättä maakuntien erilaisista väestöpohjista ja saavutettavuudesta, on selvää, ettei uusi järjestelmä tule toimimaan tehokkaasti.

Normiohjauksen lisäksi myös resurssit eli rahat tulevat pitämään vallan Helsingissä. Koska hallitus ei ole pitänyt tarpeellisena antaa maakunnille verotusoikeutta, tulee maakuntien rahoitus hoitumaan tulevaisuudessa lähes kokonaan valtion kautta. Tämä poistaa maakunnilta mahdollisuuden itsenäiseen vaikuttamiseen talousarvioiden kautta. Pahimmillaan tämä tulee johtamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaamiseen, koska rahat eivät tule riittämään.

Näiden kahden tekijän johdosta valta tulee siis pysymään Helsingissä ja itsenäiset maakunnat ovat lähinnä näennäisdemokratioita. Tässä näennäisdemokratiassa kansalaiset ovat sitten valitsevinaan maakuntapoliitikot, jotka sitten ovat päättävinään jostain.

Yhteiset resurssit voitaisiin käyttää paljon tehokkaammin, ja siksi kuntapäättäjänä jaan täysin Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) sekä muiden kaupunginjohtajien huolen siitä, miten hallituksen uudistuksissa on kaupungit unohdettu täysin. Voittajia ovat väestöllisesti todella pienet kunnat sekä näennäisdemokraattiset maakunnat, mutta näiden avulla ei suomalaisten hyvinvointia turvata. Kun kaupungit menestyvät, niin menestyvät myös maakunnat ja sitä kautta koko Suomi.

Tuoreimpien tilastojen mukaan pelkästään 14 maan suurinta kaupunkiseutua tuottaa noin 75 prosenttia Suomen BKT:sta. Väestöstä ja työpaikoista näissä kaupungeissa on noin 70 prosenttia, tutkimus- ja kehitysmenoista yli 90 prosenttia. Näillä luvuilla on käsittämätöntä, miten uudistuksissa kaupungeilta tullaan siirtämään rahaa taantuville alueille ja kuvitellaan sitten tämän edesauttavan Suomen kasvua.

Kehityksen pitäisi nimenomaan olla päinvastoin. Kuntien valtionosuuksilla ja muilla tuilla ei tule pönkittää nykyistä kuntarakennetta vaan rohkaista kuntia kohti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kasvua. Keski-Suomessa tämä tarkoittaa liikenevien resurssien keskittämistä Jämsä–Jyväskylä–Äänekoski-kasvukäytävän elinvoiman turvaamiseen. Vain näin voidaan taata koko maakunnan menestyminen.

Jani Kokko

maakuntavaltuutettu (sd.)

kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja

Muurame

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Akkujen metallit kaupan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.