Maallikkosaarnaajista

Toimittaja Ira Blomberg-Kantsila ilmineerasi Keskisuomalaisessa 3.7., että "Jonkun muun kuin papin pitämä saarna on harvinaisuus, evankelis-luterilainen kirkko kun on tottunut pitämään pastori puhuu, kirkkokansa kuuntelee -perinteestä kiinni".

Eihän se noin ole! Jos toimittaja olisi vaivautunut perehtymään maamme kirkkohistoriaan, hän olisi todennut, että jo 1800-luvun lopulla, kun ns "Konventikkeliplakaatti" kumottiin, Tuomiokapitulit antoivat kehotuksia kirkollisille herätysliikkeille, että ns."maallikkojen" olisi suoritettava Kapitulin saarnalupa. Tätä ohjetta ja käytännettä useat herätysliikkeet noudattivatkin. Monilukuinen on niiden ei pappien määrä, jotka ovatkin sen myötä saaneet oikeuden (tosin kunkin seurakunnan kirkkoherran myötävaikutuksella) nousta kirkkojen saarnatuoleihin.

Alle merkitty ei ole suinkaan mittavin tällä saralla, vaikka olenkin noussut n.110 seurakunnan saarnatuoliin maassamme (pohjoisesta etelään, pari kertaa ulkomaillakin) ja pitänyt yli 1 100 kirkkosaarnaa. Edelleen, toimittajanne mainitsee Konneveden diakoni Juhanpellon sanomaksi, että "Naisnäkökulman esille tuominen jumalanpalveluksissa on tärkeää, ja se onnistuu juuri saarnassa ja puheissa sekä musiikkivalinnoissa. Luterilaisessa kirkossa aiheet ovat hyvin rajattuja ja se sitoo pappeja".

Aivan oikein! Kirkossa on todellakin käytössä ns."perikooppitekstit", tosin niitä on useampia (Ps.Vt. Kirjeteksti ja Evankeliumi), mutta jostakin niistä on saarnattava niin maallikonkin kuin papin.

Itse olen vuosikymmenten kuluessa kohtuullisen paljon joutunut palaamaan aina kolmen vuoden kuluttua samaan tekstiin, enkä ole todennut, että niistä nousevan aineiston pohjalta voisi lähteä hakemaan "uusia näkökulmia" muutoin kuin siten, että teksti on lähtökohta, johon ei sitten palatakaan. Ja sehän ei ole saarnan tarkoitus. Saarna on tekstiin sidottu kudos. Tarinoita ja oman sisimmän tuotoksiahan voi kyllä kertoilla vaikka iltanuotiolla tahi talvi-illan hämyssä, mutta kirkkohan on rakennettu ollaksemme Jumalan kasvojen edessä.

ERKKI HELLE emeritus piirisihteeri teologisia opintoja yli 160 ov. Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

Äänestäjien tahdosta viis

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.