Maamme kuntataloudet yskivät nyt huolestuttavasti

Useat kunnat ovat isojen huolenaiheiden edessä talouden ja väestökehityksen takia. Tulevat vuodet näyttävät erityisen vaikeilta.

Ongelmakunnissa palvelut heikkenevät ja mm. kiinteistöjen arvot romahtavat. Valtion tulisi ottaa vastuuta kuntien ahdingosta, muuten monet kunnat ajautuvat kriisikunniksi.

Yksi vaikuttava tekijä kuntataloudessa on verokorttiuudistus. Viime vuoden 2019 aikana kuntatalouksille tilitetyt kunnallisverot olivat uudistuksesta johtuen 500 miljoonaa euroa perusuraa pienemmät. Arvio on Kuntaliiton 2.12.2019 veroennusteesta. Koko maan tasolla vaje on yli 800 miljoonaa euroa kaikki veronsaajat huomioon ottaen. Alkuvuodesta syyksi epäiltiin tulorekisteriuudistusta, elokuussa verokorttiuudistusta.

Uudistuksesta ei pyydetty veronsaajien lausuntoa. Verohallinto, Akava ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ry, Keskuskauppakamari, SAK, Suomen Yrittäjät ry, STTK ry ja Veronmaksajain Keskusliitto ry. – vain näiltä tahoilta pyydettiin.

Syytä on kysyä, olisiko lausuntokierroksen pitänyt olla ensinnäkin laajempi ja millä tavoin se vaikuttasi veronsaajien tuloihin.

Kysymys on yhteisistä rahoista, jolla mm. tulisi ylläpitää kuntalaisten lakisääteisiä palveluja. Nyt vaje oli suoraan pois kuntien tuloksesta. Kuntaliitto on arvioinut, että tämä vaje ei hoidu lähivuosina.

 

Kun seuraa tiedotusvälineitä, syntyy käsitys, että kansantalouden kohtuullisesta tilasta huolimatta kuntatalous kokonaisuutena elää synkkiä ja vaikeita aikoja. Useat kunnat ja kuntayhtymät käyvät yt-neuvotteluja ja jotkut ovat jo irtisanoneetkin väkeä.

Verotulovaje aiheuttaa kuntien rahoitustilanteeseen muutoksen juuri nyt, kun isoja paineita on kasautunut ja kasautuu edelleen. Fakta on myös se, että tilanne kuntatalouden ja yksittäisen kunnan taloustilanteesta on epäselvä. Kysymys kuuluukin, miksi asialle ei ole jo alettu tekemään määrätietoisesti korjaavia toimenpiteitä.

Kun 2019 kertymävaje tuli julki, hallitus riensi apuun siirtämällä 237 miljoonan euron kertaluonteisen valtionrahoituksen vuodelta 2020 vuodelle 2019. Nyt on kuitenkin syytä katsoa enemmänkin tulevaisuuteen.

Kunnille kuuluvien varojen kertymiseen on syntynyt merkittävä aukko. Siksi asialle on tehtävä pikaisesti toimenpiteitä ja niiden vaikutuksista on käytävä avoin keskustelu. Edessä ovat muuten syvät ongelmat ja kärsijänä kunnat ja niiden asukkaat.

Eteen nousee kysymysten muuri. Miten uudistuksen tuomat haitat estetään vuoden 2021 alkaessa tulevalla ennakonpidätyksellä? Kokonaistilanne on huolestuttava.

Tapani Mäki
kaupunginvaltuutettu (ps.)
maakuntavaltuutettu
Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Tämän kriisin ammattilaiset ovat kiitoksensa ansainneet

Sinuhe: Vastaa, älä kysele

Jyväskylään digikoulun globaali kehityskeskus

Lyhyet

Vierailijakolumni: Nyt vanhempien välinen yhteistyö korostuu

Kuntien itsehallinnon nurja puoli on karmea

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.