Maanpuolustuksen oltava uskottavaa

Olen pian 60 vuotta seurannut maanpuolustustamme läheltä ja sitä ennen koin pelinhengen sodan kokeneen vanhemman ikäpolven uhrauksissa.

Johtopäätös: turvallisuuspolitiikkamme on koko itsenäisyyden ajan ollut uskottavaa meille ja muille. Sen ydin on oma, itsenäinen puolustus, jonka tuella on voitu toimia vaihtuvissa olosuhteissa ja näyttää lippua missä sitä on tarvittu. Kukaan ei kyseenalaista Suomen halua ja kykyä puolustautua.

Sotien jälken on joskus ollut erimielisyyttä uhkan luonteesta, määrästä ja suuntautumisesta, mutta koskaan kansakunta ei hyljännyt historiansa opetuksia ja maanpuolustustahtoa.

Kylmän sodan ja Neuvostoliiton painostavassa ilmapiirissä elettiin joskus tiukkoja aikoja, politiikka näytti ohjailleen asioita enemmän kuin kylmät realiteetit. Erimielisyyksiä soviteltiin parlamentaarisissa puolustuskomiteoissa. Mutta realiteetit eivät omana palvelusaikanani koskaan unohtuneet, vaikka uhkasta ei haluttu puhua eikä sen suunnasta ja marssittaa joukkoja kaakonkulmalle.

Oma suorituskyky ja oman alueen hallussapito ovat olleet puolustusoppien ja suunnittelun ydinsanomaa ilma, että idän uhkaa olisi korostettu. Suomi on loogisella ja uskottavalla tavalla osoittanut halunsa säilyttää koskemattomuutensa kaikkiin ilmansuuntiin ja se tunnustetaan.

 

Näin ei ole Ruotsi toiminut eikä näköjään Saksakaan. Kummankin entisen vahvan puolustuksen maan sotaväki on jätetty heitteelle eikä niiden toimintakykyä sada enää palautettua.

Hyväuskoisuus ja usko ikuiseen rauhaan ovat romuttaneet maiden asevoimat eikä taustalla ole yhteistä tahtotilaa niin kuin meillä. Maanpuolustustutkimukset kertovat systemaattisesti suomalaisten halusta puolustaa maata asein, jos on tarvetta.

Oman, itsenäisen, asevelvollisuuteen perustuvan puolustuksen ylläpito vaatii politiikoilta viisautta tehdä päätöksiä tulevista puolustusratkaisuista ja mm. asevelvollisuusjärjestelyistä.

Ruotsin ja Saksan puolustuksen alamäki alkoi asevelvollisuuden lopettamisesta ja samalla loppui myös siviilipalvelus. Siviilipalvelusmiesten tilalle alettiin Saksassa houkutella kansalaisia vapaaehtoiseen työpalveluun. Suomen pitää harkita tarkoin, jos muutoksia aiotaan tehdä nykyiseen asevelvollisuuteen.

Lars-Olof Fredriksson
Äänekoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.