Maisema on aina meissä

Me ihmiset olemme monella tavoin olinpaikkamme jatke.

Mieleen ja sieluun juurtunut maisema muistuttaa aivan kuin palapeliä, jossa jokainen osanen on oleva tärkeä omalle kehitykselle. Henkilön ja paikan luja suhde syventää elämän merkitystä. Eräs filosofi on todennut, että emme juuri koskaan katsele maisemaa sinänsä, vaan sen ja itsemme välistä suhdetta. Viisaasti todettu.

Kaksi ihmistä kävelee vierekkäin saman maiseman halki.

Toiselle se näyttäytyy aivan tavallisena eikä herätä juurikaan tunteita, toinen kulkija taas kokee maiseman aivan kuin ainutkertaisena satumaailmana ja jopa liikuttavana; se tarjoaa henkilökohtaisen yhteyden hänen itsensä ja ympäristön välille. Maisema elää hänessä kokonaisvaltaisesti.

Toiselle ympäristö on vain paikka muiden joukossa, kun taas toinen on voimakkaasti sitoutunut tienooseen, aivan kuin hänen sielunsa ja kehonsa olisi yhtä sen kanssa.

Ulkoisesti aivan mitätön, jopa karun ankea paikka voi siis herättää ihmisen sisäiset kellot soimaan, varsinkin jos ympäristöön liittyy vielä pakahduttavia elämänkokemuksia.

Kukapa meistä ei olisi joskus kulkenut lapsuutensa miljöössä katsellen sen polkuja, tienmutkia, rakennuksia, kiviä ja metsänreunoja. Ne ovat lujasti kasvaneet meihin, eivätkä ne koskaan sydämestämme katoa.

Niihin paikkoihin liittyy iso kirjo lapsuuden kokemuksia, iloja ja suruja, kesiä, talvia, syksyjä ja keväitä.

Niistä maisemista voi ammentaa loputtomasti tarinoita, muistoja tapaamisista, päätöksistä, eron hetkien haikeudesta ja voimaa antavista onnen hetkistä.

Ja missään ei kukat kasva yhtä säkenöivästi, linnut laula yhtä kauniisti, tuuli puhalla yhtä arvoituksellisesti ja tähdet loista yhtä mahtavasti kuin kotipihassa.

Nykyisin vallalla oleva, masentavan kaupallisella viihteellä ohjelmoitu markkinayhteiskunta yrittää epätoivoisesti luoda meille vääristyneitä(kin) arvoja sisältäviä massaelämyksiä. Tuttu ympäristö, vaatimattomillakin puitteilla varustettuna, tarjoaa aivan huikeasti enemmän aistielämyksiä kuin nämä kertakäyttöiset muovikulissit.

Tutun ympäristön rikkaus piilee eletyssä, kokemusrikkaassa elämässä.

Menneisyytesi tienoilla kulkiessasi koet elpyväsi ja löydät itsesi ikään kuin uudelleen. Tämän päivän ihmistä ei ole olemassa ilman eilisen muistoja ja kokemuksia. Toivon, että itsenäisyyspäivässäsi olisi sijaa muistoille.

Heikki Järvelin

Toivakka

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Vapaiden uudistus perheiden ehdoilla

Lyhyet

Lyhyet

Työtä ilmaston puolesta yhteisillä ponnisteluilla

Palvelusetelit ja sosiaalipalvelut

Työnantaja, uskallatko olla rohkea?

Työllisyys kasvu-uralle paikallisella sopimisella

Tulevaisuuden terveydenhuollon mahdollisuudet näkyviin

Tärkeä maatalous

Mäkinen ei tajua isoa muutosta autoilussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.