Maisemamme on nyt pelkkä muisto

Terä leikkaa yli satavuotiaiden kuusien kylkiä ympäri kotini pihapiirin, kolmeen suuntaan, hehtaari hehtaarilta. Suojametsää, joka on suojannut metsää ja ihmistä, ei enää ole. Jos viisi sukupolvea voisi lahdata kerralla, tällaista se olisi.

Kerron taloudellisen näkökulmani avohakkuisiin. Sitä kieltä ymmärretään. Kieli on yhtä metsäkoneen jäljen kanssa. Hoito on linjassa näiden voitontekijöiden kanssa, jotka tekevät sitä sairauksilla ja vanhusten hoidolla.

Kun en katso avohakkuita Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä, vaan elän sitä pihastani kaikkiin suuntiin, voimatta sulkea sitä kuin lehteä, muistan joka päivä, miten uljaiden ja tuuheiden kuusien vuoksi muutin. Tästä ei vielä pitäisi muuttua vihamielisyyden kohteeksi, vihervassariksi, eikä se vielä tee näkökulmasta romanttista.

Kun muuttaa maalle, kunnostaa 150 vuotta vanhoja paikkoja perinteitä kunnioittaen, saa siihen lapsia, painii kaivon ja sähkön kanssa, maksaa veroja ja velkoja, osallistuu aktiivisesti yhteisön elämään työssä ja vapaa-ajalla, kuskaa lapsia harrastuksiin ja luo mahdollisuuksia toisille, matkustaa tuhansia kilometrejä aamuyöstä töihin ja iltayöstä kotiin – ja kaiken tämän jälkeen rakastaa tätä paikkaa, koska naava, koska kuuset, puut, kaikki heidän vihreytensä, humina ja hiljaisuus, niin tässä kohtaa voi ryhtyä ensimmäiseen laskutoimitukseen.

Näiden ihmisten toiminnalla on ollut positiivinen vaikutus palvelualojen olemassaoloon, toimintaan ja talouteen, oli heistä muuten mitä mieltä tahansa.

Kuulen huudot, joutavatkin lähteä, mokomat, jos ei maistu. Kyllä maistuu. Joutavatko lapset ja koulukin lähteä? Siihenkö on varaa, että jokainen metsän ja luonnon monimuotoisuuden kunnioittaja joutaa lähteä, niin pääsemme kunnon avohakkuisiin ilman, että kukaan on tiellä.

Olen samoillessani ajatellut ylisukupolvisesti, taakse ja eteen, kauniisti, siististi, hoivaten, harventaen, kestävästi, edeltä menneitä ja tulevia kiittäen.

Näin, että lapseni saivat maisemasta juuret. Vielä hetki sitten näytti, että he uusine innovaatioineen, koulut käytyään, haluaisivat palata.

Tai ainakin, että heillä olisi paikka, mihin palata, aivan kaikista muista syistä, paitsi velvollisuudesta.

Vaikka satopaikat, suppilovahvero- ja mustikkapaikat ovat poissa, olisi vielä kodin ympäristö, paikat ja sopet siellä, ulko-ovi auki potkaisemalla. Kannatti ottaa miljoonavelka, kun katson nuortemme iloa ja ylpeyttä kutsuessaan ystäviään joukolla tähän maisemaan. Mitä maksaa se, että he eivät palaa?

Tämä on toinen laskutoimitus. Siihen voi lisätä hoivasuhteen.

 

Nuorimman, 17-vuotiaan, päivitys 17.5.2019:

”Olen raivoissani ihmisen tyhmyydestä ja välinpitämättömyydestä. Kun koneen kuljettaja saapuu ovelle ja kysyy, ”missäs se teidän raja menikään”, ei enää mitään ole tehtävissä. Vuoden aikana on meidän saunan vierustasta hävinnyt lapsuuden uskomaton taikametsä ja lenkkipolun molemmat puolet on kynitty. Nyt etupihalta näkee myllätyn maaperän. Mun vanhemmat on 94 vuotiaita, kun siihen ’metsään’ pääsee taas marjaan. Mun vanhemmat ei tuu enää ikinä näkemään siinä metsää.”

He eivät palaa, luulisin. Kun seuraava sukupolvi huutaa, niin siinä on jotain oikein.

Lasketaan vaikka.

Lasketaan sen rinnalla ”metsänhoidollisen” avohakkuun lopullinen hyöty, kolmas laskutoimitus. Kenen ja minkä parhaaksi?

Olisit käynyt metsässäsi, metsänomistaja. Nyt selität valheita tosiksi ja metsänhoidoksi. Sammalmättäät tulevat uniisi.

Unessasi puut humisevat, kuuset ovat korkeat ja tuuheat. Herää! Täällä ei ole mitään. Kun maa on kynnetty, ravinteet valuvat vesistöihin. Myös sille voi laskea hinnan. Tämä on neljäs laskutoimitus.

 

Maisema on nyt muisto. Muiston voi unohtaa. Tulee uudet ihmiset, jotka eivät ole maisemaa nähneet tai jotka vähät välittää. Mitä talouden tuli palvella, unohdetaan se. Unohdetaan hyvinvointi ja otetaan se purkista.

”Näkökulmia on niin monta kuin sanojia” mieltyneelle antaisin tehtävän. Tämä on bonus ja siitä saa kymmenen pistettä.

Kirjoita kolmen sivun essee miksi ”rahataloudellinen tehokkuus lisää aina hyvinvointia” on myytti. Voit käyttää apuna uusinta tietoa ja lähteitä.

 

Satu Olkkonen, Multia

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Jyväskylän joukkoliikenne edullisemmaksi

Lyhyet

Suomen rahanpesulaki kaipaa pikaista remonttia

Syyttäjälaitosta pitikin uudistaa

Lyhyet

Lyhyet: Kierrätys- ja uusiutuvat luonnonvarat on pop in! Missä viipyy puukorinenauto, fillareita on jo?

Mielipide: Jyväskylä kehittyy – vai kehittyykö?

Mielipide: Rapautuuko lukion yleissivistävyys?

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.