Maksuton koulutus Suomen etu

Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) esittämä ja hallituspuolueiden kannattama esitys EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua. Esitys on kova takaisku kansantaloudelle, korkeakoulukentällemme ja koulutusmaineellemme.

Jokainen voi tarkistaa verohallinnon verolaskurilla, että kansainvälisen opiskelijan jäädessä valmistuttuaan esimerkiksi Jyväskylään koulutustaan vastaaviin töihin hän maksaa täydellisesti koulutuksensa kustannukset veroina takaisin valtiolle 3–4 vuodessa (AMK) tai 5–6 vuodessa (yliopisto). Iso joukko kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita suorittaa Suomessa vain maisterivaiheen opinnot, jolloin koulutuksen kustannukset maksetaan huomattavasti nopeammin veroina pois. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) ja Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 70% kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista on Suomessa vielä vuosi valmistumisena jälkeen. Töissä heitä on noin 50%.

Kansainväliset tutkinto-opiskelijat käyttävät täällä ollessaan elinkustannuksiin 500–700 euroa kuukaudessa. Suomessa on lähes 20 000 kansainvälistä opiskelijaa, jotka kuluttavat eri laskelmien mukaan 150–200 miljoonaa euroa ulkomaista rahaa paikalliseen elinkeinoelämään.

Lukukausimaksujen tuotot menevät pääasiassa apurahajärjestelmän pyörittämiseen ja niiden käytännön merkitys Suomen 3,5 miljardin euron korkeakoulujärjestelmän kokonaisbudjetissa on mitätön.

Pohjoismaisten kokemusten mukaan lukukausimaksut vähentävät kansainvälisten opiskelijoiden määrää. Tämä myönnetään hallituksen esityksessäkin. Ruotsissa kansainvälisten opiskelijoiden määrä romahti 80% lukukausimaksujen myötä. Samoin kävisi Suomessa.

Hallituksen esityksen mukainen vähintään 4 000 euron lukukausimaksu yhdistettynä Suomen hintatasoon, ilmasto-oloihin sekä pieneen ja vaikeaan kieleen karkottaa kansainväliset tutkinto-opiskelijat, joita on korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian mukaisesti houkuteltu Suomeen jo pitkään.

Lukukausimaksut eriarvoistavat ihmisiä kansallisuuden ja varallisuuden perusteella. Ne eriarvoistavat myös korkeakouluja sekä eri koulutusaloja. Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoululla ja Jyväskylän yliopistolla ei ole yhtä hyviä mahdollisuuksia houkutella maksavia opiskelijoita kuin pääkaupunkiseudun korkeakouluilla eivätkä korkeakoulut pysty itse päättämään alarakenteestaan.

Toisin kuin usein annetaan ymmärtää, maksuton koulutus ei ole este järkevälle ja kannatettavalle koulutusviennille ja koulutusjärjestelmämme markkinoinnille. Hyvä esimerkki on Jyväskylän yliopiston järjestämä kasvatustieteen maisterikoulutus Abu Dhabissa.

Touko Aalto

Vihreiden varapuheenjohtaja

Keski-Suomen

kaupunginvaltuutettu

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Kaupunkipyörät ovat osa joukkoliikennettä

Avoimen väylä yliopistoon uhkaa maksutonta koulutusta

Luonnonkukkia Jyväskylän viheralueille

Lyhyet

Britannian pääministeri kokeilee rajoja

Ihmisen erityislaatu, onko sitä?

Lyhyet

Veikkaus viimein havainnut ongelmat

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.