Markan suutari tekee kahden markan vahingon

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.8. laajakaistan valtiontuesta merkitsi Keski-Suomen Verkkoholding Oy/ Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle (KSVH/KSVV) vakavaa paikkaa. Valtiontuen varaan viritelty rakennelma on sortumassa.

Hankkeen tiimoilla on vallinnut hiljaisuus, vaikka omistajakunnissa ja yhtiöissä tulevaisuutta varmaan on pohdittu.

Markan suutari tekee kahden markan vahingon. Tässä tapauksessa kalliiden juristien avulla tehdyt vahingot noussevat yli 30 miljoonan euron. Velkaisen ja tuottamattoman yhtiön tai sen osien myyntiä lienee harkittu, mutta kuka riskin ottaisi?

Konkurssiin hakeutuminen olisi vaihtoehto, jos kuntien rahaa ei olisi niin paljon vaarassa – vieläpä vuosikymmenien ajaksi. Valtiota huudettaneen pelastajaksi. Jotain on pakko tehdä pian.

Ongelmia syntyy kuntien toimiessa varsinaisten lakisääteisten ydintehtäviensä ja osaamisensa ulkopuolella, kuten laajakaistahankkeessa.

Laki 1186/22.12.2009 antoi perustan haja-asutusalueen laajakaistarakentamiselle. Se esti tuen saannin, jos hankkeeseen oli aiemmin jo myönnetty tukea. Näin kävi Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n valokuituverkon (1999–2007) hyödyntämiselle.

Niinpä rakentamiseen valjastettiin vuonna 2011 Verkko-osuuskunta Kuuskaista, joka ei tehtävään kyennyt ja jonka saneerausohjelma vahvistettiin joulukuussa 2017.

Vuonna 2014 perustettiin kuntien kokonaan omistama KSVH/KSVV, joka on ajautunut todellisiin vaikeuksiin. Ei liene liioiteltua puhua kriisiyhtiöistä.

Kuntien päättäjille kysymyksessä on ollut vaikeasti hahmotettava kokonaisuus lainsäädännöllisine, oikeudellisine, kilpailullisine ja taloudellisine vaikutuksineen.

Yhtiön hallituksessa kunnan edustaja joutuu pohtimaan kunnan ja yhtiön etujen ristiriitaa. Yhtiön hallituksen jäsenyys velvoittaa toimimaan yhtiön edun mukaan osakeyhtiölain perusteella, vaikka toiminta olisi vastoin kunnan etua. Rakenteellisen korruption vaarakin on lähellä.

On syytä saattaa tehdyt päätökset (KSVH/KSVV) viranomaisten arvioitaviksi.

Onko toimittu lainvastaisesti, annettu väärää tietoa päätöksentekijöille, jätetty huomioon ottamatta tai tarkastamatta päätöksenteossa virkavelvollisuuteen kuuluvia huolellisuuteen velvoittavia seikkoja, jatkettu kriisiyhtiöiden toimia lisäämällä vastuita sekä haettu ja saatu valtion ja EU-tukia väärin perustein?

Asiassa ei ole syytä jahkailla ja kasvattaa veronmaksajien kustannuksia!

Hannu Luotola

Saarijärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.