Markkinat jaetaan joka yö

Olemme yksimielisiä siitä, että kilpailukykyisiä vientituotteita ja tuontia korvaavia tuotteita pitää olla. Yksimielisyys on myös siitä, että suomalaisen työn määrää on lisättävä, että huoltosuhde olisi kunnossa. Palkkojen ja verojen vaikutuksesta ostovoimaan ja kilpailukykyyn on sitä vastoin huomattavan erilaisia näkemyksiä.

Tosiasia on, että yritysten valmistamien tuotteiden kustannukset muodostuvat, koko jalostusketju huomioiden, oikeastaan kokonaan työkustannuksista sivukuluineen sekä veroista.

Esimerkiksi malmi, josta terästä jalostetaan, on maassa ”ilmaista”. Heti kun porataan reikä maahan, syntyy työkustannuksia, joita on myös siinä laitteistossa ja energiassa, jolla työtä tehdään.

Sama koskee koko jalostusketjua lopputuotteeksi asti. Tuotteen kustannuskilpailukyky muodostuu työn määrän, hinnan ja verotuksen kautta.

Palkkatason muutos ja verotuksen taso vaikuttaa siis tuotteiden hintoihin merkittävästi joko ylös tai alaspäin. Jos kustannukset nousevat, nousee hintakin ja päinvastoin. Vaikutus tulee viiveellä, suuntaan tai toiseen, mutta suunta pitää osata valita oikein.

Jos palkkojen alenemisen väitetään johtavan ostovoiman heikkenemiseen, mitä tapahtuisi, jos tehdään päinvastoin ja korotetaan palkkoja reilusti?

Se lisää heti kustannuksia, jotka on pakko lisätä hintoihin. Vienti vaikeutuu ja kotimaassakin tuotteiden kilpailukyky romahtaa ja ne korvautuvat halvemmilla tuontituotteilla.

Työ vähenee Suomesta ja lisääntyy kilpailijamaissa. Ja vaikka palkka olisikin noussut reilusti, ei ostovoimaa silti ole, koska ei ole sitä työtä, mistä voisi saada palkkaa. Työttömyys lisääntyy ja se lisää veronkorotustarvetta.

Työllistäminen sinänsä ei ole kiinni yrittäjien asenteista, mieluiten me työnantajat teettäisimme kaikki työt Suomessa. Ihmisten työllistäminen kannattavassa yrityksessä on yrittäjälle mieluisa asia.

On myös ehdotettu veroprogression jyrkentämistä – mutta miten se tuotteiden kilpailukykyä parantaa? Pienentääkö se tuotantokustannuksia ja parantaa kilpailukykyä ja tuo työtä Suomeen? Ei, vaan henkilön nettotulon lasku lisää painetta palkan korottamiseen. Kustannus on sitten pakko lisätä tuotteen hintaan heikentämään kilpailukykyä.

Ovatko erilaiset viisaat keskustelijat, päättäjät, maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt etääntyneet yritysten arkipäivän elämästä? Pelkät puheet yrittäjyyden edistämisestä, innovatiivisuudesta, luovuudesta, tuottavuudesta sekä tuotteiden, ja kasvuyritysten kehittämisestä eivät riitä, kun niitä tukevat käytännön teot puuttuvat.

Globaalissa maailmassa jaetaan markkinat joka yö uudelleen ja päätöksiä on tehtävä yrityksissä päivittäin kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Jos kustannuksiin vaikuttavat päätökset tehdään muualla kuin yrityksissä, on vastuu myös päättäjillä.

Yrittäjiä on kuunneltava nykyistä enemmän ja yrityksillä on oltava mahdollisuus itse päättää käyttämiensä tuotantopanosten hinnasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kenen käsissä Jyväskylän kaavoitus?

Lyhyet

Taitetun indeksin oikaisu lisäisi verotuloja

Lyhyet

Lyhyet

Myös yksityishenkilöiden veronkierto estettävä

Masennuksesta ja surusta

Venäjä, idästä ei mitään uutta

Lyhyet

Tulevaisuuden työelämä kaipaa ”sosiaalisia nörttejä”

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.