Matkailua ja metsätaloutta voi kehittää myös yhdessä

Elämme talvimatkailun sesonkiviikkoja. Matkailun kasvuluvut ovat kaksinumeroisia.

Vaurastuvat aasialaiset lentävät Lappiin puhtaan ilman ja luonnon houkuttelemina. Kiinan vuosikymmeniä jatkunut vahva talouskasvu on vaurastuttanut maata niin, että sieltä löytyy jo satoja miljoonia potentiaalisia matkailijoita. Matkailijoiden mukana ovat tulossa myös kiinalaiset investoinnit.

Tällä erää Lappi ja Helsinki keräävät matkailun kasvun hyödyt. Keski-Suomi on kaukana takamatkalla.

Luonto- ja elämysmatkailuun Keski-Suomella olisi luontaisia vahvuuksia. Yksin Keski-Suomena olemme kuitenkin liian pieni ja tuntematon alue isoille matkanjärjestäjille. Tarvitsemme vahvaa yhteistyötä.

Itä-Suomen maakunnat ovat rakentamassa Saimaan ympärille vahvasti Lake Land -brändiä. Keski-Suomen täytyy päästää siihen yhteistyöhön mukaan.

Yksin Päijänne-brändillä emme pärjää.

Metsäbiotalouden kasvusta ja kansainvälisestä matkailusta löytyy mielenkiintoinen yhtymäkohta, suorastaan kohtalon yhteys. Koko matkailuelinkeino joutuu jatkossa ison luupin alle, kun matkailun hiilijalanjälkeä ryhdytään mittaamaan.

Lentoliikenne on iso ilmastopahis. Sen rinnalla esimerkiksi ruokavalinnoilla ilmaston pelastaminen on mitätöntä puuhastelua.

On laskettu, että yhden edestakaisen Thaimaan lennon hiilijalanjäljellä kuittaa 16 vuoden lihansyönnin. Jotta matkailuelinkeinon kasvu ei tyssäisi lentämisen ilmastopäästöihin, tulisi lentokoneiden polttoaine (kerosiini) pystyä korvaamaan uusiutuvalla biokerosiinilla.

Matkailun ja lisääntyvän puun käytön välille on luotu perinteisesti ristiriitoja, mutta tästä syntyy selkeä riippuvuus metsätalouden ja matkailuelinkeinon välille. Tarvitsemme uusia biojalostamoja, joissa pystytään tekemään biokerosiinia metsänkasvatuksen ja puunjalostuksen sivutuotteista.

Puunkäyttö lisääntyy joka tapauksessa, kun ilmastonmuutos pakottaa luopumaan fossiilisista raaka-aineista.

Tarvitsemme tukkia, josta voidaan tehdä puurakennuksia ja tarvitsemme kuitupuuta, josta tehtävillä tuotteilla korvataan muoveja ja tekokuituja. Siksi uusista biotuotetehdasinvestoinneista kuulemme todennäköisesti jo tänä vuonna.

Maankäytön suunnittelu on perinteisesti lähtenyt joko-tai -asetelmasta. Jatkossa tästä on syytä päästä sekä-että -asetelmaan. Keski-Suomen maakuntavaltuuston joulukuussa hyväksymä uusi maakuntakaava tehtiin jo tällä strategisen yhteensovittamisen periaatteella. Toivottavasti maakuntakaavan esimerkki leviää keskisuomalaisiin kuntiin.

Matkailu voi hyötyä myös metsätaloudesta. Maisemat ovat oleellinen osa matkailijan luontokokemusta. Pusikot ja hoitamattomat metsät eivät vedä matkailijoita.

Lapin isojen matkailukeskuksen ympäriltä on hyviä esimerkkejä matkailuteistä ja reiteistä, joita ympäröivien metsien käsittelyssä on maisemien avaaminen otettu huomioon. Tätä tarvitaan keskisuomalaisten järvimaisemien näyttämisessä matkailijoille.

MTK:n kehittämä virkistysarvokauppamalli on jo käytössä oleva työkalu. Sen soisi yleistyvän matkailuyrittäjien ja metsänomistajien välillä.

Mikko Tiirola

puheenjohtaja

MTK:n metsävaltuuskunta

Petäjävesi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.