Metsäpaloriskien kasvuun on syytä varautua Suomessakin

Kesä oli poikkeuksellisen pitkä ja kuuma. Metsää paloi ennätyksellisesti ympäri Eurooppaa.

Kuumia kesiä on toki ollut ennekin, mutta ilmastotieteilijät ennustavat, että tulevaisuudessa niiden toistumistiheys kasvaa. Tämä tarkoittaa vääjäämättä sitä, että maastoa syttyy palamaan entistä useammin myös Suomessa.

Sekin näyttää ilmeiseltä, että hiilivaraston kerryttämiseen havumetsävyöhykkeen metsiin sisältyy globaalisti melkoisia riskejä. Parempi on pitää metsät hyvin kasvavina ja tehdä niistä puupohjaisia tuotteita korvaamaan fossiilisia raaka-aineita kuin museoida puuta metsiin.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas varoitteli, että Ilmastopaneelin metsäalueiden hiililaskelmissa on ehkä aliarvioitu katastrofien ja metsätuhojen vaikutuksia. Esimerkiksi Kanadan metsät (metsäpinta-ala yli 11 kertaa Suomea suurempi) ovat viime vuosina muuttuneet hiilen sitojasta hiilipäästöjen lähteeksi – syinä metsätuhot ja -palot sekä olematon metsänhoito.

Siperian metsäpalossa 20 vuotta sitten paloi 11 miljoonaa hehtaaria metsää – puolen Suomen metsäpinta-alaa vastaava määrä – yhdessä kesässä. Ruotsissa maastoa paloi kesän aikana yhteenlaskettuna yli Muuramen kunnan kokoinen alue.

Suurpalojen riski Suomessa arvioidaan pienemmäksi kuin Ruotsissa. Meillä metsien rakenne on mosaiikkimaisempi. Yksityistä metsänomistusta on enemmän ja metsätilojen keskikoko on pienempi. Latvapalot on helpompi pysäyttää, kun vastaan tulee useammin pienehkö avohakkuuala.

Ja jos palo syttyy, on meillä varsinkin lomakausina paljon asutusta runsaan loma-asutuksen vuoksi maaseudulla. Metsätieverkosto on tiheämpi kuin missään päin maailmaa. Tiet auttavat sekä sammutuskaluston kuljettamisessa että palokatkojen aikaan saamisessa.

Suomen keskeinen vahvuus palojen nopeassa sammutuksessa on 22 pelastuslaitoksen ja 700 sopimuspalokunnan yhteistyö.

Pelastuslaitosorganisaatio on Ruotsissa toisenlainen. Puolivakinaisiin palokuntiin siirryttiin jo vuosikymmeniä sitten. Siitä ja maaseudun autioitumisesta johtuen vapaapalokuntatoiminta on lähes hävinnyt.

Suomessa vpk-toimintaa on yhä kattavasti ympäri maata. Tämä tuo paikallistuntemusta, joka auttaa pääsyssä paloalueille.

Kesän kokemuksista on syytä ottaa oppia ja käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten metsäpaloriskin kasvamiseen pystytään varautumaan entistäkin paremmin.

Nuorten muutto pois harvaan asutuilta alueilta vaikeuttaa palokuntien toimintaa meilläkin. Vpk-toiminnan rahoituksesta ja houkuttelevuudesta pitää valtiovallan kantaa erityistä vastuuta.

Myös kalustokehitykseen pitää panostaa. Ruotsissa saatiin hyvää kokemusta maaseutuyrittäjien järeän lietekaluston käytöstä palojen rajaamisessa. Viranomaisten ja yrittäjien yhteistyöllä voidaan meilläkin varsin pienin satsauksin tehostaa suurpalojen sammutusta.

Maastopalojen sammutuksen osaamisella ja vahvalla kulotusperinteellä on yhteytensä. Tuntuu siltä, että metsäalan organisaatioiden osaaminen metsäpalojen sammuttamisen osalta on heikentynyt. Takavuosikymmenten varallaolojärjestelmistä on metsäkeskuksessa luovuttu.

Viime vuosina metsänhoidollisen kulotuksen määrä on romahtanut. Kulotusta tarvitaan myös metsien monimuotoisuuden ylläpitämisessä.

On tärkeää, että kulotuksen määrät saadaan nousuun uudistettavan kemeran rahoituksen kannustamana. Kulotusten lisääminen tarjoaisi myös luontevan yhteistyön ja yhdessä oppimisen paikan paikalliselle vpk- ja metsänhoitoyhdistystoiminnalle.

Mikko Tiirola

metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

MTK ry

Petäjävesi

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Koulukiusaamisen on loputtava

Yksinäisyys yhä suurempi ongelma Suomessa

Lyhyet

Lyhyet

Kunnallisen itsehallinnon ja kansanvallan alasajo jatkuu

Lisää resursseja oikeusturvaan ja turvallisuuteen

Lyhyet

Pikapolitiikka vaarantaa koulutuksen kehittämisen

Lyhyet

Koiran kanssa et ole yksinäinen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.