Metsien rääpiminen pilaa lähiseutujen vesiä

Tapasimme äskettäin surullisen keskisuomalaisen isännän. Rajanaapuri oli nykäissyt metsäänsä 12 hehtaarin ”lentokentän”, jolta oli kaivettu kannot pois ja loiva rinnemaa vielä (turhaan) muokattu ja varmuuden vuoksi ojitettu. Lopputuloksena oli se sama, mikä sadoissa muissakin ”lentokentissä” eli alapuoliseen vesistöön oli huuhtoutunut kuutiokaupalla humusta, multaa, kivennäismaata, ravinteita.

Liikkeelle lähtenyt maa oli myös täyttänyt isännän mailla ojat ja siltarummut ja edessä oli kallis aukaisu kaivinkoneella.

Porukalla arvailtiin, miten paljon maata oli kulkeutunut alapuolisiin vesistöihin. ”Miksi on hakattava näin”, hoki mies, jolla keskisuomalaiseen tapaan oli itsellään kokemusta metsätöistä.

Onkin outoa, että samaan aikaan kun turveteollisuuden vesistöhaittoihin on lopulta kiinnitetty huomiota, metsätalouden puolella tilanne vain pahenee.

Nopeasti yleistynyt kantojen nostaminen räjäyttää varsinkin turvemailla varsinaisen humuspommin: routa, sade, aurinko ja tulvat muokkaavat paljastettua maata ja vesi kuljettaa sitä eteenpäin. Muutaman vuoden ajan ”lentokentiltä” lähtee humusta helposti enemmän kuin turvekentiltä.

Raskas metsämaan muokkaus on melkein aina tarpeeton ja yleensä ympäristölleen vahingollinen teko ja siitä olisi päästävä eroon. Taimen alkukasvua voidaan auttaa pintakuntan rikkomisella. Raskas mylläys ei ole maaperällekään hyväksi. Metsätalous on nykymuodossaan Keski-Suomen pahin ympäristön pilaaja. Marjamaat ja maisemat menevät ja sadat purot, lammet ja järvet ovat pysyvästi muuttuneet: samentuneet, liettyneet, syvänteet hävinneet ja puronsuut täyttyneet.

Joka maastossa ja vesillä kulkee, näkee sen valtavan menetyksen, mikä vesistöjämme on kohdannut! Myös maanomistajien taloudellinen menetys on suuri huviloiden ja rantatonttien arvon tippumisena.

Tämä tapahtuu lopullisesti lähivuosina, kun asia vähitellen valkenee suurelle, ostavalle yleisölle. Jokakesäiset metsäjärvien uimavesien leväongelmat levittävät jo sanaa tehokkaasti.

Metsätalouden vesiensuojelun eteen on tehty vaimeita yrityksiä ja ohjelmia, mutta koko perusasetelma on vino: teollisuus saa aiheuttaa vahinkoa ja jälkikäteen yritetään ottaa humusta kiinni. Pitäisi päästä vaikuttamaan hakkuutapaan, mutta se on vaikeaa.

Teollisuus suosii itse kehittämäänsä hyvin kallista ja raskasta koneistusta, jonka pelkkä siirtely maksaa maltaita ja siksipä sille järjestetään ”lentokenttiä” työmaiksi. Metsänomistajat haluaisivat luonnonmukaisempia menetelmiä, mutta ovat neuvottomia: heidät pakotetaan puunhinnalla hyväksymään lentokentät.

Puukauppaa pitäisi radikaalisti muuttaa ja pystykaupat (sisältää ostajan korjuun) kytkykauppana kieltää. Metsän myyjällä pitäisi olla oikeus erikseen myydä puuta ja ostaa puunkorjuuta aidosti kilpailluilta urakointimarkkinoilta. Jos näin olisi, kevyemmät menetelmät ja pienemmät hakkuualat yleistyisivät välittömästi – ja näkisimme taas siemenmänniköt huojumassa.

Puunkorjuu voisi jälleen olla osaavien maaseudun miesten sivuelinkeino tai vapaata pienyrittäjyyttä, jossa koneporukoilla ja osuuskunnilla olisi lyömätön etu: paikalliset ”kasvot”, jotka kantavat vastuun hakkuun jälkeenkin.

Metsätalouden ympäristöongelmat voidaan ratkoa niin, että samalla hoidetaan koko maaseutua, ei vain luontoa. Se edellyttää firmojen valtaan kajoamista, mutta sitä on turha pelätä.

Viime vuosisadan alkupuolella suojeltiin maatiloja rajoittamalla firmojen metsänostoja ja vuosisadan loppupuolella ne pakotettiin tehtaidensa vesiensuojeluun. Kumpikin puuttuminen koitui koko yhteiskunnan ja teollisuuden itsensä eduksi. Nyt on aika puuttua firmojen valtaan metsissämme.

Jaakko Luoma

toimittaja

Heikki Susiluoma

maaseutututkija, FT

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Veikkaus viimein havainnut ongelmat

Pääministeri Rinteen ikiomat kuplat

Outoa touhua Jyväskylän metsissä

Puolimatka petaa poliittista uraansa

Hallitus hakee fokustaan

Lukijan kuvatMustikan lehdet. Kuva: Jorma Soininen

Lyhyet

Sade huuhtelee omenia nyt päivittäin. Kuva: Sirpa Jyske

'Puintikypsää ruista. Kuva: Katri Wahlberg

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.