Metson palautus on vaikea laji

Keskisuomalaisia metsoja pyydystämällä ja siirtämällä toivotaan ratkaisua Puolan taantuneeseen metsokantaan. Tehtävä ei ole helppo.

Puolan naapurimaassa Saksassa tehtyä metsojen palautusyritystä olen päässyt seuraamaan vuodesta 1992. Hankkeen historia on huomattavasti pitempi.

Saksassa Harzin vuoriston metsokanta romahti, kun alueelle 1840- ja 1850-luvuilla istutetut laajat kuusimetsiköt varttuivat tiheiköiksi. 1900-luvun alussa Harzin metsot olivat kuolleet lähes sukupuuttoon, yksittäisiä lintuja oli havaittu vielä vuonna 1925.

1930-luvulla Harziin tuotiin tusinan verran metsoja Ruotsista. Vapautetut linnut lensivät tiehensä muutamassa viikossa. Seuraavat kaksi tuontierää kuolivat aitauksessa mustapäätautiin.

Syksyllä 1938 Unkarista tuodut metsot hävisivät toisen maailmansodan melskeissä.

Vuoden 1974 lopulla Lonaun metsänhoitoalue sai luvan yrittää palauttaa metso Harziin. Rakennettiin tarha, johon hankittiin ensin kolme, myöhemmin neljä saksalaista metsoa, siinä välissä kuusi ruotsalaista metsoa. Ensimmäiset poikaset syntyivät tarhassa vuonna 1976.

Kääpiökanojen hautomista munista metsonpoikaset kuoriutuivat hautomakoneissa. Sen jälkeen linnut saivat ihmisten tarjoamaa monipuolista ravintoa.

Ensimmäiset tarhametsot vapautettiin luontoon lokakuussa 1978. Syksyyn 1994 mennessä oli vapautettu 750 metsoa, joista ketut, näädät, villikissat ja haukat olivat tappaneet noin 80 prosenttia.

Viimeiset metsot laskettiin vapaiksi syksyllä 2004. Harziin vapautettiin kaikkiaan 1 057 metsoa.

Yli tuhannesta metsosta on nyt hengissä enintään muutama, kasvatushankkeen vetäjä Rudi Eichler arvioi ja luonnehtii hanketta epäonnistuneeksi. Projektin aloitti Eichlerin appi Karl-Heinz Haarstick.

Eichler selostaa hanketta Keski-Suomen metsoparlamentin julkaisemassa kirjassa Metso – havumetsien lintu. Kirja ilmestyi vuonna 2014.

Kettu todettiin pahimmaksi metsojen saalistajaksi. Vuonna 1994 avatussa noin 25 000 hehtaarin laajuisessa Harzin kansallispuistossa kiellettiin ketun ja villisian metsästys, myöhemmin kieltoa lievennettiin. Metsojen vapautusalueella on saanut pyydystää kanahaukkoja vuoteen 1992, mutta ei sen jälkeen.

Metsojen kanssa samalle alueelle on istutettu ilveksiä 1990-luvun puolivälistä alkaen. Pesukarhu on yleistynyt alueella 2000-luvulla.

Harzin kuusivaltaista elinympäristöä on parannettu muun muassa istuttamalla lehtimetsiköitä myrskyn ja ihmisen tekemiin aukkoihin.

Muurahaisten pesiäkin kannettiin paikasta toiseen, koska havaittiin muurahaisten olevan metsonpoikasten mieluisaa ravintoa.

Reijo Vesterinen

eräjournalisti

Kannonkoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.