Mielipide: Arvioikaamme myös sote-korjausvelkaa!

Olemme joutuneet lyhyellä varautumisajalla sopeutumaan Suomessa koronakriisiin ilman, että perustarpeemme joutuivat uhatuiksi. Turvallinen arki on voinut jatkua lämpimissä kodeissamme leväten, työtä tehden ja yhteydessä läheisiimme.

On hämmästyttävää, miten nopeasti ja taitavasti koulut, opinnot ja työtehtävät siirtyivät kodeista käsin etäyhteyksillä toimiviksi! Suurin osa väestöstä on mitä ilmeisimmin säilyttänyt toimintakykynsä. Joustava sopeutuminen on suurenmoista ja ihailtavaa.

Olemme vielä shokkivaiheessa, jolloin mieleen tunkeutuu pelkoja tulevasta: pystynkö suojelemaan lapsiani, sairastunko itse tai riskiryhmään kuuluva läheiseni tai seuraako taudista ennenaikainen ja tuskallinen kuolema iäkkäälle sukulaiselleni.

On myös seurattu ylivalppaasti informaatiotulvaa mediasta. Koronavirusuutisten ohessa toinen pääaihe on ollut pelko taloudellisesta kriisistä, yritysten konkurssiaallosta ja työpaikkojen menetyksistä. Näiden pohtiminen luo vastapainoksi uskoa selviytymiseen.

Taudin leviämisen rajoittamistoimien pääperustelu on: ”Menemme terveys edellä”. Se tarkoittaa koko terveydenhuollon valjastamista nyt sotaan pandemiaa vastaan.

Epäilemättä me kaikki haluamme järjestyä tämän akuutin tavoitteen taakse.

 

Yhtä vahvasti kuin elinkeinoelämälle koituvien vahinkojen työstämistä meidän pitäisi pohtia sitä, mitä tämä pandemia merkitsee yhteiskunnan koko terveys- ja sosiaalisektorille. Olemmehan jokainen näiden palvelujen tarvitsijoita.

Shokissa oli aluksi keskityttävä konkreettiseen siirtymävaiheeseen ja toisaalta pandemian ymmärtämiseen. Mutta nyt on aika katsoa akuutista vaiheesta pidemmälle myös sosiaali- ja terveystoimialoilla.

Puhuttaessa siitä, mitä jo nyt on tapahtunut sosiaali- ja terveysalalla ja mitä on edessäpäin, puhe kohdistuu samalla yksityiseen minäämme.

Milloin saan taas apua niihin ei-kiireellisiin omiin ja läheisten sairausuhkiin, ongelmiin ja tarpeisiin, joiden hoitaminen on nyt siirretty sivuun? Mitä merkitsee pitkällä tähtäimellä niin yksilöiden kuin palvelujärjestelmän kantokyvyn tasolla se, että paljon kiireetöntä työtä siirtyy tuonnemmas niin terveys- kuin sosiaalityön julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla?

Haastan mediaa, sote-alojen ammattilaisia, meitä kaikkia ryhtymään arvioimaan julkisesti, millainen ”korjausvelka” on jo syntynyt kaiken sote-perustyön viivästymisestä ja mitä vielä syntyy poikkeuskauden jatkuessa.

Tiedämme miten mm. mielenterveyspalveluiden, päihdeongelmien ja lastensuojelun hoitoresurssit ovat olleet tähänkin mennessä alimitoitettuja. Apua tarvitsevien tilanteet voivat nyt huonontua nopeasti.

Voimme alkaa suunnitellusti estää ”sote-velkaa” kaatamasta hyvinvointiamme. Vaikka kuntien taloudet heikkenevät, on pidettävä yhä kiinni niistä arvoista, joiden kantamina terveydenhoidon ja sosiaalityön palvelut on aikanaan luotu.

Kaija-Leena Kaijaluoto

psykologi
Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lomautukset ovat väärä säästö

Lyhyet

Lyhyet

Liikenne- puisto on tarpeen!

Hallituspuolueet lentoja vastaan

Onneksi Hakkaraisen tietämättömyys pääsee julki

Miksei Linkillä lento- asemalle?

Lyhyet

Lyhyet

Uutissuomalaisen debatti: Suomelle voi käydä kuten Italialle ja Kreikalle, varoittaa Risto Murto – talouskriisien lasku jää nuorille työikäisille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.