Mielipide: Energiaa kaupunkilaisille Jyväskylässä

Kun provosoidaan (KSML 2.1.), niin provosoidun. Jyväskylän Energia on ollut kaupungin talouden tasapainottaja vuosikymmenet. Olin Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja vuosina 2003–2010.

Kauko Tuupainen osuu talousasioiden ytimeen. Velkaantuneisuus on tuottamuksellista, jotta debentuurilainojen korkotuotot omistajalle ovat mahdollisimman suuret eikä osingonjaosta tarvitse siten maksaa veroa.

Omavaraisuudesta ei ole huolehdittu, koska päävelkoja on kaupunki eli 100 % omistaja. Vesilaitokset pakkomyytiin JE:lle ja hinnat olivat kohtuuttomat. Ne eivät perustuneet käypiin arvoihin huomioiden korjausvelat, vaan kaupungin rahantarpeeseen.

Debentuurilainan korko on ollut koko ajan moninkertainen markkinoilta saatavan lainan korkoon verrattuna, nykyisinkin lähes 10-kertainen. JE:n hallitus sai omistajaltaan kaupunginhallitukselta tehtävän vähentää öljyriippuvuutta ja pyrkiä irti tuotannon korkeista maksuista Fortumille, joka omisti 60 % kaikesta energian tuotannosta.

Tehtävät toteutettiin rakentamalla Keljonlahti ja ostamalla Fortumilta sen omistusosuus pois 2010-luvulla. Sen jälkeen remontoitiin Rauhanlahden laitos vastaamaan nykypäivän päästömääräyksiä. Se alensi laitoksen polttoaineen kulutusta yli 20 %.

Nyt öljyä ja hiiltä ei kulu. Yhtiön hallitus ei keksinyt yksin noita toimia vaan mukana olivat tuolloin maan johtavat alan asiantuntijaorganisaatiot laskelmineen.

Ahti Vielman syytökset jätän omaan arvoonsa. Keljonlahti on ainoa järkevä paikka, joten siitä on turha itkeä. Keljoa riippakivenä pitäville Mervolalle ja Vielmalle totean että Alvan tuotantokoneiston kokonaisuuteen kuuluvat mm. Keljo, Rauhalahti, lämpökeskukset, Savekan kl-akku jne.

Kyseisestä kokonaisuudesta olisi saatu paljon parempi lopputulos, jos laitteet olisi pidetty koko ajan käyttökunnossa. Näin ei ole tehty, syy voi olla henkilökunnan vähyys, johon tultu useiden 2010-luvun yt-neuvottelujen tuloksena.

Huoltovarmuus ja tulevat investoinnit sen paikan ratkaisivat. Nykyisin näkyy, kuinka hyvin kolmio Keljo-Rauhalahti-keskusta toimii, kaukolämmön pump­paus on helppoa. Miksi nyt pitäisi myydä ja pumpata lisää tuhlattavaa käyttöpääomaa kaupungin taseeseen?

Sillä myynnillä ei olisi mitään rahallista järkeä. Saatu raha lämmittäisi vain hetken. Hyvä esimerkki on Espoo, joka myi energiayhtiönsä Fortumille noin 10 vuotta sitten. Nyt Espoo on Suomen velkaisin kunta, kun mittarina on velkasumma asukasta kohden ja velkaantuminen jatkuu vauhdilla.

Jyväskylässä ostaja lopettaisi debentuurilainat eli tuloutuksen kaupungille välittömästi (mahdollinen kaupan ehto).

Osingon jakoa tarvittaisiin myös ostajalle, jotta ostoinvestoinnille saataisiin vähintään 7 % tuotto. Se vaatisi tariffien korotusta vesi ja kaukolämpö etunenässä, koska niissä ei ole suoraa kilpailua ja tariffien rajoituksia.

Kaupantekijäisenä saataisiin lisäsähläystä, kun hallituksessa riideltäisiin mahdollisista säästötoimista ja vähemmistöosakkaan eduista. Esimerkiksi jo nyt henkilökunnan vähäisyys aiheuttaa kahden suuren voimalaitoksen ajossa ongelmia.

Keljonlahti ei ole ongelma. Se on uusi laitos ja tehty tuottamaan sähköä ja lämpöä se on suhteessa pienempi laitos kuin Rauhalahti aikoinaan. Ongelma on Rauhalahden uusiminen 2030-luvulla. Se tulee silloin tiensä päähän. Millä silloin lämpöä tehdään, kun polttaminen on todennäköisesti jo kielletty? Onko ratkaisu syväkairaus, pieni atomivoimala, vety vai mikä? Aurinkovoimala, tuulivoima eivät lämmitysongelmaa ratkaise.

Asiantuntemusta tarvitaan Alvan hallitukseen, 1–2 riippumatonta, ulkopuolista asiantuntijaa. Ei myynnille. Se ei tuo asiantuntemusta vaan rahan tarvetta sijoitukselle, maksajina kaupunkilaiset.

Omistajan pitäisi antaa nyt Alvalle tuki varmistamalla, että siellä on asiantuntevat ja riittävät resurssit operoida kustannustehokkaasti nykyisiä laitoksia seuraavat 10 vuotta ja samalla kyky valmistella uusia ratkaisuja.

Osaomistuksen myynti toisi aivan päinvastaisia vaikutuksia – yhtiöön kohdistuisi entistä suurempia tuottovaatimuksia samalla kun pitäisi ratkoa tulevaisuuden ongelmia. Tuotannon välineiden on hyvä olla yhteiskunnan hallussa!

Timo Fredrikson, Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Kohti kauhuskenaariota

Miksi pitäisi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia?

Pysytään totuudessa

Ei fossiilikilpailuille!

Kaupunkipuisto? Joo!

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.