Mielipide: Jyväskylä kehittyy – vai kehittyykö?

Elinkeinojohtaja Anne Sandelin esitti visioita Jyväskylän kehittämiseksi (KSML 3.10.). Visiot ovat hienoja, mutta onko niiden toteuttamiselle konkreettisia lähtökohtia ja riittävästi osaamista taustalla?

Hippos 2020 -hanke on hienosti esitelty, ja tämän tyyppiselle kokonaisuudelle on tilausta Keski-Suomessa. Onko rahoitustilanteen selvittämiseksi kuitenkaan tehty kaikkea taustatyötä niin hyvin, ettei hanke kaadu lopulta veronmaksajien niskaan. Päärahoittaja Fennian vetäytyminen on yksi osoitus, ettei kaikki ole kunnossa kokonaissuunnittelun osalta ja riskitekijöitä on liiaksi.

Keskustan kehittämisestä on puhuttu useita vuosia, mutta kunnon toimenpiteitä ei ole nähty. Asiakkailta on tullut palautetta siitä, että keskustaan on hankala mennä ja parkkipaikkojen saatavuus ja niiden kalleus ovat ongelma. Siihen ei auta perusteluksi, että P-hinnoittelu on muun Suomen tasolla. Jos asiakas kokee sen kalliina, siihen pitäisi osata reagoida. Hyviä erikoisliikkeitä löytyy kävelykadulta monia, mutta silti keskustan vetovoima ei ole riittävä.

Keskustaa pitäisi aidosti kehittää asiakkaiden mielipiteitä kuunnellen, sillä he tuovat ”elämän” keskustaan. Keskustan elinvoima ei kasva pelkästään sillä, että kaksinkertaistetaan asukasmäärä täydentämisrakentamisella, jos perusasiat eivät ole muuten kunnossa.

Kaupunki palkkasi Janne Viitamiehen kehittämään keskustan toimintaa. Kysyn mitä Viitamies on saanut aikaan reilun vuoden aikana?

Kaupungin palveluksessa on paljon ns. asiantuntijoita eri nimikkeillä, mutta siitä huolimatta kaupunki palkkaa erikseen ulkopuolisia konsultteja tai asiantuntijoita antamaan oman näkemyksensä asioista. Onko niin, että kaupungin asiantuntijoilta puuttuu osaaminen, vai ovatko väärät henkilöt kehittämässä toimintaa, jos omalla laajalla asiantuntijaryhmällä ei saada asioita eteenpäin?

 

Olen ihmetellyt suuresti, miten Jyväskylässä ei saada torikulttuuria toimimaan. Paikka on nykyiselläänkin loistava, etenkin kun Väinönkatu laajeni kävelykaduksi, mikä laajentaa keskustan asiakasvirtaa laajemmalle ja osaksi toria.

Olen varma, että tori toimisi nykyisellä paikallaan erittäin hyvin, kun sitä osattaisiin oikealla tavalla kehittää. Ex-kotikaupunkini Joensuu on siitä hyvä esimerkki. Siellä torille on rakennettu kiinteitä tyylikkäitä myyntipisteitä ja esiintymislava. Joensuussa tori on ihmisten kohtaamispaikka, missä nautitaan yhdessäolosta ja kauppakin käy hyvin.

Torin siirtäminen asema-aukiolle ei tuo mitään lisäarvoa toimintaan vaan sotkee entisestään keskustan haasteellista parkkitilannetta. Toriasiaa on selvitelty jo vuodesta 2016. Onko tässäkään tilanteessa osaamista ja halua rakentaa torikulttuuri Jyväskylään sen arvon mukaisesti?

Kaupunki on hakenut jo vuodesta 2013 satamankärkeen ympärivuotista palveluyritystä. Pitäisikö nyt katsoa asiaa hieman toiselta kantilta, jos hankkeesta on vetäytynyt jo kolme ehdolla ollutta toimijaa? Onko kaupungin oma ajatusmaailma liian erilainen (utopistinen) kuin yrittäjillä, jotka ovat tehneet yhteistyöehdotuksen ja yrittävät tehdä kannattavaa liiketoimintaa?

 

Jyväskylään ollaan hankkimassa 300 kaupunkipyörää, joiden kustannus on 300 000 euroa vuodessa. Jos tämä hankinta tehdään imagomielessä ja yritetään sillä kehittää kaupunkia, idea kuulostaa täysin hullulta ja kustannus on kohtuuton.

Tässä on taas yksi esimerkki maalaisjärjen puutteesta. Pyörien keskimääräinen käyttöaika tulee olemaan noin 6 kuukautta vuodessa, eli ne maksavat noin 50 000 euroa / kuukausi kaupungille. Eiköhän olisi aika tässä taloustilanteessa laittaa tämäkin raha taajama- ja lähialueen katuvalaistukseen, ettei meidän tarvitse yöllä pimeillä kaduilla kulkea?

Näin veronmaksajana ja jyväskyläläisenä toivon, että Jyväskylä kehittyy positiivisesti ja saadaan lisää vetovoimaa oikeilla hankkeilla, mihin on aidosti panostettu ja jotka ovat taloudellisesti järkeviä. Luodaan oikeanlaisella kehityksellä ja markkinoinnilla Jyväskylästä paikka, minne halutaan tulla.

Mika Nousiainen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Kuka lopulta kerää rahat vappusatasiin?

Haasteina oppilasmäärä ja kiinteistön soveltuvuus

Tulevaisuus vaatii tekoja

Lukijan kuva

Vierailijakolumni: Yhdenvertainen Suomi on lapsiystävällinen

Lukijan kuva

Lukijan kuva

Lukijan kuva

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.