Mielipide: Kärkihankkeita tarvittaisiin myös Pohjois-Jyväskylään

Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi 3.10. uutissivuillaan artikkelin Jyväskylän isoista hankkeista. Lehti oli listannut 16 kärkihankketta ja kertoi havainnollisin kuvin niiden sijainnit ja taustaideat. Hankkeista 11–13 sijaitsi keskusta-alueella tai sen tuntumassa. Hieman kauempana olivat vain Eteläportin ja Laajavuoren matkailualueen sekä Kortepohjan keskustan kehittäminen.

On hyvä, että kaupungin johdolla, virkamiehillä ja hankkeista päättävällä kaupunginvaltuustolla on selkeä kuva siitä, mitä halutaan. Esitän kumminkin muutaman näkökohdan, joista mielestäni tulisi ainakin keskustella kaupunkia kehitettäessä. Näkökohdat sisältävät lähinnä kysymyksiä.

Onko tasapuolista, että Pohjois-Jyväskylään ei ole löydetty yhtään kärkihanketta, kun keskustaan niitä sijoittuu 11 tai laskentatavasta riippuen jopa 13? Etelä-Jyväskylään on löydetty Eteläportti ja Länsi-Jyväskylään Kortepohja ja Laajavuoren matkailualue.

Onko todella tarpeellista massiivinen asuntorakentaminen keskustaan väestön tuplaamiseksi siellä 30 000:een? Meneekö siinä ”pullistelu” liian pitkälle ja Syrjäharjun (vanha nimi Harjulle) ja Jyväsjärven välisen ruutukaavan ahtaan tilan asukasviihtyvyys maan rakoon? Massallako kaupunkikeskustan elinvoima paranee?

Arveluttaa myös ratapihan kannen rakentamisen kustannukset, kun tiedossa on, että vesi tihkuu jo 60 cm:n syvyydessä ratapihalla.

Oma lukunsa on liikenne Jyväskylässä. Siihen ei ole kiinnitetty strategisella tasolla riittävää huomiota etukäteen. Kaupungin pohjoinen kehätie Ruokkeelta Palokkaan Nelostielle paitsi murenee raskaan liikenteen alla myös töksähtää Palokanorteen. Väylä Pappilanvuoren ympäri Seppälänkankaalle, Laukaantielle ja edelleen Vaajakoskelle/E 75:lle on ilmeisesti unohdettu kokonaan. Yksi lisäkaista Palokanorrelle ei liikenneahdistusta Pohjois-Jyväskylässä laukaise.

Kun mennään kaavoitus edellä, ei ehditä teitä rakentaa ja ruuhkia syntyy. Vaajakoskella Nelostiellä pilkottaa onneksi jo hanke Vaajavirran yli, ja julkista liikennettä on kaupunki kehittänyt omilla toimillaan ansiokkaasti ja jatkanut kevyen liikenteen väylien lisäämistä vallan hyvin.

Vetovoimatekijöitä kaupungille ovat hyvät terveyspalvelut, lähiliikuntapaikat, liikenteen sujuminen ja kulttuuri. Kaupunkirakenteen tasapuolinen kehittäminen tulisi nähdä asukkaiden tarpeista lähtevinä toimina.

Pohjois-Jyväskylän palveluiden kehittämisen kannalta asukastyytyväisyys lisääntyisi huomattavasti, jos Palokan liikennesumppu saataisiin 2020-luvulla laukaistuksi ja kolmas uimahalli lähiliikuntapaikaksi rakennettua kansanterveyttä edistämään.

Kahdesta viimeksi mainitusta olisi mielestäni kustakin sinällään jo Pohjois-Jyväskylän kärkihankkeiksi kaupungille 2020-luvulla.

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisen Mielipide-osastolla.

Jukka-Pekka Suutarinen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lukijan kuvatAallot rantautuu Ruoniemessä Päijänteellä. Kuva: Marjaana Lahtinen

Lyhyet

Joulun odotusta Keuruulla. Kuva: Jorma Soininen

Lyhyet

Pohjantikan oma tukki. Kuva: Kari Manne

Mielipide: Jouluna siirretään kulttuuriperintöä – "On ihana elämys opettaa niksit jouluruuista seuraavalle polvelle"

Lähetystyö ei saa olla kirkkopolitiikan väline

Järjestöjen työ auttaa erityisesti naisia ja lapsia

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.