Mielipide: Kelpaako siirtymärahaston JTF Keski-Suomellekin?

EU on päättänyt, että vuoteen 2030 mennessä CO2 -päästöjä vähennetään 50–55 prosentilla. 28 viime vuoden aikana vähenemä oli 22 prosenttia. Nyt, kymmenessä vuodessa, pitäisi pystyä 27 32 prosentin lisävähennyksiin. Vauhdin pitää moninkertaistua EU:ssa. Suomen tavoitteet ovat paljon kovemmat.

Tavoitteidensa saavuttamiseksi EU:n komissio esittää tehotoimia. Yksi niistä on Just Transition Mechanism (JTM), eli Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi. Kysymys on noin 100 miljardin euron toimenpide- ja rahoitusohjelmasta seitsemän vuoden ajalle, jolla hiilen, ruskohiilen ja turpeen tuotanto on tarkoitus ajaa alas tai vähentää merkittävästi.

 

EU:n itäisille jäsenmaille asia on ollut vaikea. Puolan johdolla nämä maat ovat vaatineet, että EU:n pitää rahoittaa siirtymää hiilestä päästöttömiin miljardeilla euroilla.

Maat saivat jo vuonna 2018 tahtonsa lävitse. Nyt tuon JTM:n 100 mrd euron rahoitus on tarkoitus koota niin, että jäsenmaat maksaisivat EU:n budjetissa 20 miljardia euroa avustuksena Just Transition Fundiin (JTF), eli ns siirtymärahastoon. Loput olisi lainaa ja takauksia muista lähteistä. Rahastosta myönnettäisiin suoria avustuksia hiilestä, ruskohiilestä ja energiaturpeesta luopuville/vähentäville maakunnille. Maakunnat, joissa menetykset ovat suurimmat, voivat hakeutua siirtymän tukialueiksi.

Hiilialueet työllistävät EU:ssa lähes 240 000 henkilöä, turvetuotannossa runsaat 10 000 henkilöä. Suomessa tästä noin puolet.

Suomessa turpeen merkittävimmät tuotantoalueet ovat Pohjanmaat. Näiden perässä tulee myös Keski-Suomi. Ratkaisematta vielä on, mitkä alueet Suomesta voisivat päästä tuen piiriin. Taustapapereissa myös läntistä Suomea pidettiin mahdollisena.

Komission mukaan Suomessa muutama turvetuotantonsa ratkaisevasti alemmaksi ajavat maakunnat voisivat saada avustuksia yhteensä noin 165 miljoonaa euroa. Lisäksi lainoja ja takauksia. Maakuntien tulisi osoittaa menetykset työpaikoissa ja alueen yleisessä hyvinvoinnissa.

Suoraa tukea myönnettäisiin muun muassa uusiutuvan energian hankkeisiin, työllisyyteen, koulutukseen sekä infrastruktuuriin.

Takauksilla ja lainoilla tuettaisiin pk- yrityksiä, niiden teollisia ja palveluinvestointeja, sekä yksityisiä että julkisia.

Suomen ei kannata ajaa koko turvetuotantoaan alas.Turvetta tarvitaan huoltovarmuuteen, vähän puun oheispolttoaineeksi ja kasvualustana. Selvää kuitenkin on, että turpeen määrä, joka on nyt 4% energiamme koko tuotannosta, vähenee.

 

Keski-Suomessakin kannattaisi nyt turpeen käyttäjien, tuottajien ja maakunnan kehittäjien pohtia yhteisesti, miten menetellä. Väheneekö kysyntä meilläkin joka tapauksessa? Lähdetäänko mukaan JTM:n mukaiseen menettelyyn, jossa vähennämme tuotantoa suunnitelmallisesti ja voisimme saada tukea turvealueiden ihmisten ja yhteisöjen tarpeisiin?

Aikaa ei ole paljon. Rahoitusohjelmat käynnistyvät jo 2021!

Jo vuosia vihervasemmisto on vaatinut turpeen nopeaa alasajoa, mikä olisi tuonut hiilen tilalle. Nyt meillä on siis mahdollisuudet turpeen hallittuun alasajoon siten, että EU maksaa siitä meille, mutta tämä ei tapahdu ilman maakuntakohtaisia suunnitelmia.

Mauri Pekkarinen
europarlamentaarikko (kesk.)
Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen kolumni: Saksalta odotetaan johtajuutta

Miksi kaikkea todellakin vastustetaan?

Lyhyet

Kansanedustaja Anne Kalmarin kolumni: Talous on hyvinvointimme kivijalka

Vastoin yleistä mielipidettä

Sodille on vanhoja ja myös uusia syitä

Lyhyet

Julkiset palvelut tärkeitä

Lämmin kiitos kaikille varhaiskasvattajille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.