Mielipide: Pitääkö Jyväskylän maksaa Etelä-Suomen ratasuunnittelua?

Marinin hallitus päätti perustaa kahden ratahankkeen suunnitteluyhtiöt. Viime aikoihin asti vasemmistopuolueet ovat vastustaneet tällaisia yhtiöitä pääosin ideologisista syistä. Ne ovat pelänneet ratojen yksityistämistä, vaikka se on aina eduskunnan päätösvallassa.

Hankeyhtiöiden vastustaminen on merkinnyt Suomelle vähintään satojen miljoonien eurojen menetystä.

EU ei rahoita valtiota eikä kuntia, vain yhtiöitä. Siksi hankeyhtiöt olisi pitänyt perustaa jo pari vuosikymmentä sitten. Muissa maissa näin on tehty ja suuret rahat ovat menneet niille.

Viime vaalikauden parlamentaarinen liikennetyöryhmä hyväksyi hankeyhtiömallin. Samoin Sipilän hallitus. On arvokasta, että nyt myös Marinin vasemmistovetoinen hallitus on tämän ymmärtänyt.

 

Marinin hallitus painostaa tai ainakin haluaa vaikutusalueiden kunnat Turun tunnin juna -radan ja Tampereen Suomi -radan hankesuunnitteluyhtiöihin. Kieltäytymisellä saattaa olla ikäviä seurauksia.

Kautta vuosikymmenten valtio on suunnitellut ja toteuttanut sekä rata- että päätiehankkeet. Suuret kaupungitkaan eivät ole osallistuneet ratahankkeiden kustannuksiin. Työnjako on ollut selkeä.

Hankeyhtiö mahdollistaa laajan omistuspohjan. Esimerkiksi Finavia Oyj:n osallistuminen on perusteltua, kun rata tulee kulkemaan lentoaseman kautta ja lentomatkustajien palvelu paranee.

Kymmenen viime vuoden aikana valtio on leikannut kuntien valtionosuuksia noin kolmanneksen. Se on siirtänyt kunnille vastuuta pitkäaikaistyöttömyydestä ns. sakkomaksujen kautta. Myös kuntien efektiivinen veroprosentti on valtion toimenpitein alentunut merkittävästi.

Marinin hallitusohjelmassa on pitkä lista uusia, kalliita tehtäviä kunnille. Kuntien taloudellinen ahdinko on jo nyt syvä.

Rata- ja päätiehankkeiden rahoittamista ei edes suunnittelun osalta pidä siirtää kuntien vastuulle. Vaikka kuntien osallistumisen ei katsottaisi olevan kunnan toimialaa säätelevän säädöksen vastaista, lähtökohtana tulee olla se, että valtio vastaa mainituista hankkeista. Tämä on myös Kuntaliiton kanta.

Jos kunnat lähtevät valtakunnallisiin hankkeisiin rahoittajiksi, on vaara, että varakkaat kunnat ja kaupungit ohi muiden ”ostavat” oman alueensa hankkeita, jotka valtio lopulta pääosin rahoittaa.

Tämä lisää epätasa-arvoa monin tavoin. Hankkeiden toteutusjärjestys pitää laatia objektiivisin perustein kustannus/hyöty-periaatetta soveltaen.

 

Keski-Suomelle on tärkeintä saada nopeasti kaksoisraide koko välille Jyväskylä–Tampere. Tälle on tämän vuoden valtion talousarviossa 18 miljoonan euron suunnittelumääräraha. On varmistettava, että toteutus tapahtuu heti suunnittelun valmistuttua valtion varoin. Tämä nopeuttaa merkittävästi yhteyttä etelään ja parantaa turvallisuutta.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päättää lähiaikoina kaupungin osallistumisesta Helsinki–Tampere-rataosuuden suunnitteluyhtiöön ja -kustannuksiin. Summa ei ole järin suuri, mutta periaate ja seuraukset edellyttävät tarkkaa pohdintaa. Onko jyväskyläläisillä perusteet maksaa Etelä-Suomen ratasuunnittelua?

Toimi Kankaanniemi

kansanedustaja (ps.)
kaupunginvaltuutettu
Kuntaliiton hallituksen jäsen
Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kuntien itsehallinnon nurja puoli on karmea

Nyt vanhempien välinen yhteistyö korostuu

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Minkä ihmeen takia tällä tavalla?

THL kadotti otteen jo tammikuussa

Kuusan vanha metsä ansaitsee suojelun

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.