Mielipide: Terveyskeskustyön pitää olla houkuttelevampaa lääkäreille

Keskisuomalaisen pääkirjoitus 16.7. otti esille asian, johon aika ajoin julkisessa keskustelussa palataan: ”Lääkäripulan”.

Mielipidekirjoituksista tuttuun tapaan pääkirjoituksessa viitattiin Lääkäriliiton edunvalvonnalliseen rooliin ja sen tavoitteeseen pitää lääkärimäärät alikoulutuksen kautta alhaisina. Näin myös palkat pysyisivät liukuman yläpäässä.

Kirjoitus perustuu muutamaan sitkeästi toisteltuun väärinkäsitykseen, joiden mukaan lääkäreitä olisi lukumääräisesti maassamme poikkeuksellisen vähän, heitä koulutettaisiin liian vähän ja yksittäiset lääkärit jotenkin tavoittelisivat asemaa, jossa he ylityöllistettyinä voisivat turvata itselleen lisätuloja. Nämä väittämät tulevat toistuvasti vastaan yleisönosastoilla.

Julkisessa perusterveydenhuollossa on tällä hetkellä paikoittain kiistatta pulaa lääkäreistä. Osassa toimipisteitä jonotusajat ovat liian pitkiä ja töissä olevat terveydenhuollon ammattilaiset ovat ylikuormitettuja.

Tätä kirjoittaessa myöhään perjantai-iltana katsoin kolmen yksityisen tuottajan vapaat yleislääkäriajat tulevalle maanantaille. Niitä löytyi Jyväskylässä noin 200kpl.

Helsingissä taannoin vastaava luku seuraavalle päivälle oli toista tuhatta. Samaan aikaan julkisella puolella jonotetaan viikkotolkulla.

Nämä luvut osoittavat, että ongelma ei ole absoluuttinen lukumäärä, vaan työvoiman epätasainen jakautuminen. Lääkäriresurssia kyllä riittää, sitä vain tulee saada houkuteltua terveyskeskustyön pariin. Käytettävissä oleviin keinoihin, kuten tietojärjestelmiin ja johtamiskulttuuriin pääkirjoitus ottikin kantaa varsin ansiokkaasti.

Koulutusmäärämme ovat asukaslukuun suhteutettuna jo Euroopan huippua. Ulkomailla opiskelevat mukaan luettuna näinä ja etenkin tulevina vuosina ikäluokasta jopa yksi 60:sta valmistuu lääkäriksi. Millä tasolla lienee sitten tuo peräänkuulutettu ”lievä ylikoulutus”?

Kolmas ja ehkä räikein virhe perustuu siihen, että lääkärit itse toivoisivat rahan ahneuksissaan työntekijäpulaa. Tämä ei pidä paikkaansa.

Resurssipula on juuri se itseään ruokkiva tekijä, joka saa hyvinvointiaan arvostavat työntekijät hakeutumaan yksityisen työnantajan palvelukseen. Yksityiselle puolelle taas yliresursointi ei ole ongelma, koska palkkionmuodostus perustuu lähes täysin toteutuneisiin suoritteisiin eli potilaskäynteihin.

Siksi uskon, että nuo koulutusmäärien noston kautta saatavat lisälääkärit hakeutuisivat myös pääosin yksityiselle sektorille, ellei terveyskeskustyötä saada nykyistä houkuttelevammaksi. Jos taas saadaan, kääntyy virta takaisin julkisen puolen suuntaan.

Kirjoitukseni tarkoitus ei ole luoda vastakkainasettelua yksityisen ja julkisen puolen välille. Molemmille on paikkansa järjestelmässämme.

Jos työnjako on selkeä ja resurssit saadaan jaettua tarkoituksenmukaisesti, selviämme helposti nykyisellä lääkäritiheydellä. Jos haluamme laadukkaan järjestelmämme kestävän jatkossa voimakkaasti muuttuvan ikärakenteemme, tulevien päätösten tulee perustua faktoihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Tietoisuuden lisääminen kieli­mahdollisuuksista ei tapahdu hetkessä

Edullisempaa parkkitilaa kaasu- ja sähköautoille

Ratkaisut ovat jäsenmaiden käsissä

Lyhyet

Lyhyet

Kehitystyötä ei ole vara hukata

Oppimateriaalien hankintaan yhdenvertaisia ratkaisuja

Kivihiili kiellettiin jo

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.