Mielipide: Toinen aste on toista maata

Nykyisen hallituksen ohjelmaan sisältyy uudistus oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Asia ei ole aivan yksinkertainen.

Peruskoulu-uudistus oppivelvollisuus toteutuu hyvin yhtenäisessä koulussa 16 ikävuoteen asti. Tosin Jyväskylän yliopiston juuri julkaistu tutkimus osoittaa, että noin 4 000 nuorta ei käy peruskoulua, suurin osa yläkouluikäisiä. Jyväskylässä 2% ei saa peruskoulun päättötodistusta.

Toiselle asteelle siirtyy 95% ikäluokasta. Noin 5 000 nuorta ei pyri jatkoon tai ei pääse haluamaansa koulutukseen. Paikkoja kyllä on, mutta ne ovat hakijoiden silmissä epäsuosituilla linjoilla tai kenties toisella paikkakunnalla.

Kysymys kuuluu, voidaanko nuori uus-oppivelvollinen pakottaa lähtemään hitsaaja-koulutukseen, jos hän on halunnut kampaajaksi tai lähihoitajaksi.

Lukiossakin on runsaasti vapaita opiskelupaikkoja, varsinkin maaseudun pienissä lukioissa. Toisaalta jatkoon pyrkimättömät nuoret ovat keskimäärin heikommin koulussa menestyneitä, joista usealla on puutteita vielä perustaidoissakin lukutaidosta alkaen.

 

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät toteuttavat erilaisia valmentavia koulutuksia (Valma, Oksa, Kymppiluokka ym). Näiden laajentaminen ei liene tarkoituksenmukaista. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Jos koko ikäluokka em. vaikeuksista huolimatta saadaan toiselle asteelle, on edessä seuraava ongelma. Koulutuksesta eroaa tuhansia nuoria hääppöisin perustein esim. “ei kiinnosta!”, “ei jaksa!” jne.

Tiedän, että koulut tekevät kaikkensa näiden eroamisten estämiseksi. Onko hallituksella uutta lakia suunnitellessaan jokin uusi konsti tämän probleeman ratkaisemiseksi? Eihän nuorille ainakaan voida laittaa narua jalkaan!

Uudistusta on perusteltu koulutuksen maksuttomuudella. Kolmivuotisen koulutuksen kustannukset ovat 20 000 – 25 000 euroa. Tämä on ilmaista. Lukiolaiset maksavat itse oppikirjat, n. 2 000 euroa. Ammattikoululaiset maksavat henkilökohtaiset työvälineet, -puvut, ym. jotka he saavat omikseen.

Näiden kustantaminen yhteiskunnan varoin ei vaadi mitään koulu-uudistusta. Kuten ministeri Krista Kiuru taannoin toisessa asiassa totesi, se ei vaadi kuin yhden lauseen muuttamista laissa.

 

Oppivelvollisuuden laajennus maksaisi OKM:n mukaan 110 miljoonaa euroa ja kuntaliiton mukaan ainakin 200 miljoonaa euroa.

Lakia on perusteltu erityisesti nuorten syrjäytymisen estämisellä. Tämä hoituisi huomattavasti tehokkaammin, jos miljoonat sijoitettaisiin peruskoulun opetuksen ja erityisesti oppilashuollon ja ohjauksen tehostamiseen. Sieltä syrjäytyminen alkaa, kun oppilaat eivät pysy koulussa eivätkä saa toisella asteella ja koko elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.

Lisäraha voitaisiin erityisesti kohdentaa tukena “etsivän nuorisotyön” tapaiseen täsmätoimintaan sekä panostamalla valmentaviin koulutuksiin sekä tuen tarpeessa oleville yksilöille. Näihin ei tarvita massiivista koulu-uudistusta. Aikaisempi interventio ehkäisee syrjäytymistä varmemmin.

 

Vastikään on suoritettu laaja lukion ja ammatillisen koulutuksen uudistus. Koulutusta on voimakkaasti leikattu, mistä selviytyminen on ollut koulutuksen järjestäjiltä mestarinäyte.

Nyt tehdään uudistusta uudistuksen vuoksi! On käsittämätöntä, että nykyajassa tällaiseen käytetään niukkoja voimavaroja. Elämmehän muutenkin myllerrysten aikaa!

Pentti Niekka
emeritus ammattikoulun rehtori
Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen kolumni: Saksalta odotetaan johtajuutta

Miksi kaikkea todellakin vastustetaan?

Lyhyet

Kansanedustaja Anne Kalmarin kolumni: Talous on hyvinvointimme kivijalka

Vastoin yleistä mielipidettä

Sodille on vanhoja ja myös uusia syitä

Lyhyet

Julkiset palvelut tärkeitä

Lämmin kiitos kaikille varhaiskasvattajille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.