Mihin menet Juurikkasaari?

Olen vienyt usein ulkomaalaisia vieraita ja yliopiston henkilökuntaa Säynätsalon Juurikkasaareen virkistäytymään. Kaikki ovat poikkeuksetta ihastuneet paikkaan, rakennuksiin ja palveluun, mutta erityisesti sen ainutlaatuiseen tunnelmaan. Sen luo yli sadan veneen mastomeri vanhan punamultatyöväentalon taustalla. Tunnelma on kuin Pikku-Monacossa. Vieraat voivat seurata veneilyn aktiviteetteja ja nauttia ainutlaatuisesta tunnelmasta hyvän ruoan ja juoman kera.

Onko tämä idylli nyt vaarassa? Jyväskylän veneseura on kehittänyt Juurikkasaarta vuodesta 1975 lähtien kotisatamaksi ja juniori- ja kilpailutoiminnan tukikohdaksi. Tuhansissa pitää laskea ne talkootunnit, joita veneilijät ovat tehneet sataman kehittämiseksi, yhteiselossa työväenyhdistyksen ja sittemmin juhlatalon yrittäjän kanssa. Viime aikoina toimintaan on tullut yllättävästi kitkaa. Tätä ei voi ymmärtää, koska paikan erityinen luonne myös yrittämisen kannalta eittämättä tulee juhlatalon ja veneilytoiminnan yhdistelmästä.

Veneseuran vastuuhenkilöt ovat varmaan oikeutetusti hermostuneet kiistoihin tilajärjestelyissä ahtaalla kannaksella. Jotkut jopa kokevat, että veneseuran tulevaisuus Juurikkasaaressa on uhattuna. Toisaalta yrittäjä - samoin omalta kannaltaan oikeutetusti - yrittää laajentaa toimintojaan siten, että varsinkin veneiden talvisäilytys on ahtaalla. Ulkopuolinen perusveneilijä, laituripaikan ja talvisäilytyspaikan haltija, ei enää hahmota missä mennään ja millä säännöillä.

Kun olen jutellut yrittäjän kanssa, olen saanut yllättävän vastauksen: "Kahden käden sormilla on laskettavissa ne veneilijät, joka käyttävät palvelujamme". Jos yrittäjä on oikeassa, niin meillä veneilijöillä on myös peiliin katsomisen paikka. Tunnustan olevani yksi näistä sormista. Minusta on erinomaisen rentouttavaa istahtaa hienolle terassille kahville, oluelle tai syömään, ja katsemaana näkymää. Veneitä tulee ja lähtee, aurinko paistaa ja on oikea kesä.

Jos haluamme kehittää Juurikkasaarta kotisatamanamme, niin olisiko mahdollista aivan uudet käytänteet, eli satama ei olisi meille ainoastaan veneen parkkipaikka, josta lähdetään kokka tai nokka pystyssä ulapalle, vaan yhteisöllinen kotisatama? Viikoittainen saunavuoro junnuille, meille ja vieraille, grillikodan käyttö tai mikä parasta vain "hengailu" ravintolan terassilla ja palvelujen käyttö.

Kaikki tämä edellyttää kitkaa aiheuttavien seikkojen ratkaisua yrittäjän kanssa. On varmaan mahdollista kehittää veneilyn ja yrittämisen yhteiselo siten, että se hyödyttää molempia. Suomi on pullollaan vanhoja työväen- ja seurantaloja, mutta ei ole toista Juurikkasaaren kaltaista Päijänteen Monacoa. Jyväskylän kaupungin tehtävänä on osapuolien oikeudenmukainen kohtelu tilankäyttökysymyksissä siten, että paikka pystyy kehittymään vielä paremmaksi.

HANNU YLÖNEN professori, puuveneilijä Laukaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Syrjäytyminen juurihoitoon

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.