Mihin tarvitaan uusia potilastietojärjestelmiä?

”Uusi potilastietojärjestelmä saa tiedot liikkumaan”. Tämä lupaava otsikko (KSML 1.3.) houkutteli lukemaan koko jutun.

Mieleen tuli aika 1970-luvulla, jolloin atk oli tulossa kuntien terveyskeskuksiin tehokkaiden myyntihenkilöiden markkinoimana. Seurauksena kuntien päättäjät ostivat kalliilla rahalla keskentekoisia ja jopa toimimattomia järjestelmiä ja ohjelmistoja. Eri toimittajien ohjelmistot ja järjestelmät eivät keskustelleet keskenään, ja tarvittaessa esimerkiksi henkilön siirtyessä terveyskeskuksen alueelta toisen terveyskeskuksen alueelle toimivienkaan järjestelmien potilastiedot eivät siirtyneet sähköisesti mukana.

Ihmettelen, että sote-uudistuksen myötä potilastietojärjestelmiä ollaan kilpailuttamassa maakuntakohtaisesti eikä pyritä saamaan aikaan valtakunnallisesti kattavaa potilastietojärjestelmää. Valtakunnassa on kuitenkin jo olemassa Kelan kehittämä Kanta-järjestelmä, joka kattaa kaikkien suomalaisten henkilötiedot ja suuren osan terveystiedoista.

Tiedän Kanta-järjestelmää käyttävänä kroonikkosairaana, että sieltä jo tällä hetkellä löytyvät kaikki minuun kohdistuvan erikoissairaanhoidon ja asuinpaikkani terveysaseman minun terveydentilaani koskevat tiedot.

Onko olemassa jokin erityinen syy (”kilpailuttamisen” ohella) joka estää selvittämästä, voisiko Kelan Kanta-järjestelmää kehittää valtakunnallisesti kattavaksi, kaikkien olevien ja tulevien terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta vastaavien instanssien sekä terveydenhoitopalveluja tarvitsevien kansalaisten tarpeisiin? Kaupalliset syyt eivät mielestäni ole riittävä peruste.

Entisestä työelämästäni tiedän, että Kelalla on Jyväskylässä valtakunnallinen atk-keskus, jolla on hyvät ja turvalliset tilat ja osaava henkilökunta hoitamassa kansalaisten tärkeitä sosiaali- ja terveystiloja. Nykyajan tietoliikenneyhteydet tarjoavat täydet mahdollisuudet hoitaa tarvittava potilas- ja muu tarvittava tieto reaaliajassa valtakunnan kaikille sitä tarvitseville.

Näin entisenä yrittäjänä tuntuu myös kilpailuttamalla hankinnan kustannusarvio 90 miljoonaa euroa maakuntaa kohden aika huikealta. Valtakunnan tasolla 18 maakunnan yhteiskuluiksi tulisi n. 1–1,5 miljardia euroa.

Pertti Mantsinen

Muurame

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.