Mikä on lopulta totta viherseinästä?

Olen epäillyt nykyisin Naava viherseinänä markkinoidun kasviseinän vaikutuksia sisäilman laatuun (KSML 7.2.).

Valmistaja ja myyjä väittää seinän poistavan sisäilmasta monia epäpuhtauksia ja tarjoavan tilalle pohjoismaisen havumetsän tuntua.

Kirjoitukseeni vastasi yrityksen tutkimusvastaava Jarno Mikkonen, jonka mukaan kaikki heidän väitteensä perustuvat tutkimukseen tai ainakin faktoihin (KSML 16.2.).

Mikkonen kehotti tutustumaan yrityksen nettisivuihin, joissa asiat on esitetty.

Nyt olen tehtäväni tehnyt ja lukenut yrityksen nettisivuilla olleet tutkimusraportit, siinä määrin kun se vain oli mahdollista.

Osoittautui, että sinne oli kerätty kunnioitettava määrä tutkimusraportteja. Ne olivat osittain ristiriitaisia, niin kuin tutkimusraportit usein ovat.

Mutta tässä tapauksessa oli pahinta se, että yksikään näistä raporteista ei käsitellyt Naava viherseinän sisäilmaa puhdistavaa vaikutusta. Ei myöskään näkynyt muuta vastaavaa kasvien käyttöä ilmanpuhdistuksessa koskevaa merkittävää tutkimusta.

Kävin läpi myös yrityksen muut nettisivut. Siellä kerrottiin, mitä kaikkea myönteistä viherseinä tekeekään sisäilmalle. Pääsääntöisesti ne ovat vain väittämiä ilman perusteita.

Ongelmallisinta sisäilman kannalta kuitenkin on, että siellä väitetään muun muassa viherseinällä hallittavan sisäilman kosteusongelmat. Kuitenkin jo useita vuosikymmeniä sitten on tällaiset huoneilmassa olevat avoimet kostuttavat vesiastiat todettu pahoiksi mikrobilähteiksi. Niitä ei pitäisi käyttää muun muassa legionellavaaran vuoksi, vaan sisäilman kostutus tulisi hoitaa höyrystävin laittein.

Tämä on yksi viherseinän heikkouksista ja sen mikrobituotto todettiin jo Tampereen teknillisen yliopiston yliopistokiinteistöille tekemässä lyhyessä tutkimuksessa pari vuotta sitten. Tuo alustava tutkimus onkin ainoa, josta voi saada asiasta todellista tutkittua tietoa, sillä yritys on tarkoin varjellut tuotettaan tarkemmilta tieteellisiltä tutkimuksilta.

Hiljakkoin sain lukea Keskisuomalaisesta, että Sydneyn teknillisessä korkeakoulussa oli tehty kokeita Naava viherseinän puhdistuskyvystä. Se oli kuulemma poikkeuksellisen hyvä.

Selvitin asiaa ja kävi ilmi, että Sydneyssä oli tutkittu vain haihtuvia orgaanisia aineita, VOC. Sieltä en tosin saanut mittaustuloksia.

Sain myös tiedon, että Englannissa BRE-tutkimuslaitoksessa on myös tutkittu Naava seinän puhdistuskykyä. Siellä oli todettu, että seinä puhdistaa hyvin metyyli­etyyliketoneita ilmasta.

Nämä metyylietyyliketonit ovat kuitenkin sisäilmassa hyvin harvinaisia. Ainetta käytetään meillä muun muassa Lasol-merkkisessä lasinpesunesteessä.

Suomessa aine voi olla ongelmana vain noita puhdistusaineita tuottavassa teollisuudessa. Muuten sitä ei ole meillä sisäilmassa havaittu.

Tuollaisten aineiden poistaminen sisäilmasta vähentämällä niiden käyttöä sisällä on varmasti halvempaa ja tehokkaampaa kuin niiden poistaminen Naava viherseinällä.

Ehdotankin yritykselle, että se luopuisi mainostamasta Naava viherseinää sisäilmaa puhdistavana ratkaisuna. Parempi olisi tyytyä myymään sitä puhtaana sisustus­elementtinä, joka tosin saattaa aiheuttaa huonosti hoidettuna mikrobikontaminaation vaaraa.

Vasta kun on tehty tieteellisesti pätevät tutkimukset sen puhdistustehosta sisäilman todellisiin terveydelle merkittäviin epäpuhtauksiin, on syytä julkisesti jälleen kertoa sen jollakin merkittävällä tavalla puhdistavan sisäilmaa.

Esko Kukkonen

toimittaja, Sisäilmauutiset

sisäilmatutkija

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Onko Peukkula Jyväskylän oma tyyli?

Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Lyhyet

Nova – kallis kulissi?

Suomessa pankki voittaa aina

Mäntykankaan portilla. Kuva: Maila Pirkkalainen

Pensasmustikan ilotulitus. Kuva: Irma Lahtela

Varisevat lehdet. Kuva: Olli Oksanen

Lyhyet

Vastuullista talouspolitiikkaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.