Mikä on päämäärämme?

Pihlajaveden ala-aste lauloi, näytteli, muisteli mennyttä, jakoi stipendejä ja lähetti haikein mielin kuudesluokkalaiset jatkamaan opinpolkuaan ”suureen maailmaan”. Koulun sali oli tupaten täynnä oppilaita, entisiä koulun käyneitä ja vanhempia.

Juuri oikeaan aikaan, koulujen päättämispäivänä, STT julkaisi lukio-vertailun. Vuosikymmenet totuimme lukemaan, että Helsingin huippulukiot ovat maan parhaita ja etuoikeutettuja valtaamaan kärkisijat.

Media on perinteisesti julkaissut pelkkään ylioppilaskoemenestykseen perustuvia vertailuja, mutta STT:n vertailussa huomioidaan myös sisääntulokeskiarvo. Lähtötaso saatiin syksyn 2010 lukiokohtaisista sisääntulokeskiarvoista. Tätä lähtötasoa verrattiin kevään neljän pakollisen aineen lukiokohtaisiin yo-tuloksiin. Pelkän yo-menestyksen perusteella tänä keväänä pärjäsi parhaiten Ressun lukio Helsingistä. STT:n vertailussa Ressun lukio ylsi sijalle 62.

STT:n vertailussa ei ole 10 parhaan joukossa ainoatakaan Helsingin lukiota ja sadan joukkoon sijalle 97 sijoittuu paras jyväskyläläinen, Lyseon lukio.

Lukiokoulutuksen tavoitteena ”on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.”

Jo perusopetuslaki määrittää, että ”opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.”

Maan niin sanotut massalukiot saivat STT:n vertailuissa täystyrmäyksen.

Silti Jyväskylä ihan tosissaan on perustamassa 1200 oppilaan lukioita. Pihlajaveden runsaat 20 oppilasta voivat hyvin ja koulu vastaa mitä parhaiten perusopetuksen tavoitteisiin.

STT:n lukiovertailussa Karstulan lukio oli kolmas ja Ähtärin lukio sijoittui kymmenenneksi maamme 391 lukion joukossa.

Keuruun kaupunginvaltuusto totesi viikko sitten, että Jyväskylän koulutuskuntayhtymä suurine yksiköineen voi taloudellisesti erinomaisesti. Mutta mitenkähän on oppilaiden laita?

STT:n selvitys kertoi muuta ja herätti kysymyksen: mikä on päämäärämme?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.