Miksi Kauhava ja Halli menettävät ilmavoimat?

Ajattelin aina, ettei paperin valmistus Äänekoskella voisi loppua eikä ikuiseksi kuvittelemani Ilmasotakoulu hävitä Kauhavan lakeuksilta.

Paperin valmistukseen tarvittiin yli sadan vuoden kokemus, koski ja koneet, mutta niin ne vain saivat mennä, kun nousevien teollisuusmaiden paine vei tuotannon muualle.  Nyt on vain sopeuduttava ja tehtävä kansallisaarteestamme, puusta, uusia tuotteita ja koetettava kääriä kartonkia ja liuottaa sellua mahdollisimman tehokkaasti.

 Vaikea on tätä sietää, kun tekemistä ja osaavia tekijöitä olisi riittänyt omasta takaa.

  Kauhava on vastaavasti ollut sotilasilmailun kehto yli 80 vuotta. Suurin osa vapaan Suomen ammattilentäjistä on saanut koulutusta jossakin uransa vaiheessa Kauhavan taivalla.

Kauhava valittiin aikoinaan sen perusteella, että tasamaata oli silmänkantamattomiin ja taivaalla tilaa harjoitella muita häiritsemättä.

Kauhavasta tuli Suomen armeijan ilmavoimiin liittyvä käsite samaan tapaan kuin puukot liittyvät Kauhavaan. Puukkojen lisäksi Kauhava tunnetaan pohjalaisen kulttuurin keskuksena, joka sykkii joka solullaan sotilasilmailulle ja isänmaalle.

Pienestä, lähes tiettömän taipaleen päässä syntyneestä kylästä tuli tyypillinen yhden ison työnantajan paikkakunta, jonka arvosta ja merkityksestä ilmailuväki puhui missä sattuikin tapaamaan.

  Mikä sitten meni vikaan, kun Kauhan Lentosotakoulu sai mennä sotaväen uudelleenjärjestelyssä?

Kauhavan sijainti keskellä ei-mitään hankaloitti muun muassa korkeamman opetuksen järjestelyä samaan tapaan kuin jämsän Halli ja siksi Jyväskylästä yliopistoineen tuli sotilasilmailuun liittyvän opetuksen keskus. Samalla liikenneilmailun syrjimä kenttä saa uutta potkua ja ympäröivä maakunta ripauksen lisääntyvää lentomelua. Kauhavalaisilla oli tapana todeta, kun harjoituskoneet viistivät piippuja, ettei se mitään niin kauan kuin omia ovat.

 Armeijan uuteen marssiin liittyy varmasti paljon hyvää, mutta myös luopumista, hyvistä työntekijöistä ja heidän maakuntiin jättämästään jäljestä, jota kutsutaan maanpuolustushengeksi.

Lars-Olof Fredriksson

Äänekoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.