Miksi maataloutta tuetaan?

Euroopan unionin jäsenmaissa sekä kaikissa itseään sivistysvaltioiksi kutsuvissa maissa maksetaan maataloudelle tukea, koska tuottajahinnat eivät riitä kattamaan todellisia tuotantokustannuksia. Suomi ei ole tässä mikään poikkeama.

Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat teoreettista harhaa. Maailmanmarkkinoilla liikkuu alle 10% maailman maataloustuotannosta. Suurin osa ruoasta tuotetaan paikallisesti ja sen todellinen tuotantokustannus on korkeampi kuin maailmanmarkkinahinta.

Maailmanmarkkinahintoja pitää alhaalla maailmanmarkkinoiden ylijäämäluonne. Siellä missä olisi kysyntää, ei ole maksukykyä ja siellä missä on maksukykyä, ei ole maksuhaluja.

Tässä rajapinnassa toimivat mm. kaupan sisäänostajat, jotka jahtaavat maailmalla kotia etsiviä bulkkieriä ja painavat kotimaisia hintoja alas. Kuluttajan hyöty on marginaalinen, kaupan kate maksimaalinen.

Suurin este tukien purkamiselle on, että sen jälkeen jokainen kuluttaja maksaisi ruoasta sen oikean hinnan. Hinnan, josta viljelijä, elintarviketyöläinen, kuljetusyrittäjä ja koko muu elintarvikeketju saisivat palkan työlleen.

On pelkkää haihattelua kuvitella, että Suomi voisi jättäytyä tuontiruoan varaan. Ilman omaa maataloustuotantoa meille myytävä ruoka voitaisiin hinnoitella vapaasti ja nykyisenkaltainen bulkkierien haaliminen maailmanmarkkinoilta kävisi mahdottomaksi. Samalla pitäisi löytää uusi työpaikka isolle osaa nykyisistä noin 300 000:sta elintarvikeketjun työläisestä.

Myös ruoan kysynnän kasvu maailmalla kasvattaisi entisestään kuluttajan maksamaa ruokalaskua tuontiruoan varaan jättäydyttäessä, puhumattakaan kansantaloudellemme aiheutuvista menetyksistä. Jo nyt tuontielintarvikkeet painavat vaihtotasettamme useita miljardeja miinukselle.

Venäjän pakotekiista aiheuttaa elintarvikemarkkinoihin poikkeaman, joka ikävä kyllä näyttää jatkuvan. Tilanne on näkynyt kuluttajille joidenkin tuotteiden hinnan alenemisena, millä ei ole mitään tekemistä ruoan oikean hinnan kanssa. Näiden markkinahäiriöiden vaikutus poistuu toivottavasti pakotteiden poistumisen myötä.

Maataloustuotteiden markkinahintojen laskun kokonaisvaikutusten arvioidaan olevan vuositasolla 250–300 miljoonaa euroa suomalaiselle maataloudelle. Sen lisäksi maataloustukia leikattiin viime vuonna yli 70 miljoonalla eurolla. Maaseutuvirasto lykkäsi vuoden 2015 tukimaksatuksia 250 miljoonan euron osalta puolella vuodella.

Ei hallituksen ja maa- ja metsätalousministeriön hehkuttamaa ruokapolitiikkaa tällä tavoin hoideta. Suomalaista ruokaa ei nimittäin ole ilman suomalaista maataloutta.

Vesa Kallio

toiminnanjohtaja

MTK-Etelä-Savo

MTK-Kaakkois-Suomi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Koulun lakkautus on Jyväskylän häpeä

Lyhyet

Lyhyet

Ennen tein pikkuhuollot autoon, nyt on toisin

Lyhyet

Lyhyet

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin

Perussuomalaiset ja halpatyövoima

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.