Miksi nuori haluaisi äänestää vaaleissa?

”Miksi et äänestä, se on meille tärkeää!” Vain kaksi vuotta ennen seuraavia vaaleja on klassikkokeskustelu nuorten äänestysinnosta ja/tai sen puutteesta päässyt alkamaan. Keskisuomalaisessa 22.10. teemaa puitiin otsikolla ”Äänestysiän lasku jakaa puolueet”.

Äänestysiästä puhuminen kankeaa keskustelun auttamatta väärälle polulle ja kauemmas mahdollisesta ratkaisusta. Kysymys nimittäin kuuluu: ”Miksi äänestäisin, edes 16-vuotiaana?”

 

Nuorten osallistuminen yhteiseen päätöksentekoon on taattu laissa, mutta nuorten kanssa puhuessa käy ilmi, ettei se toteudu kovinkaan hyvin.

Jopa toisella asteella koulun hallintoon osallistuminen saattaa olla vain näennäistä. Miksi ihmisellä siis 18-vuotiaana (tai mikä äänestysikä sitten onkaan) olisi tunne, että omalla äänellä olisi merkitystä, jos sillä ei aiemminkaan ole ollut?

Politiikanteko ja päätöksentekijät ovat nuorille vieraita. Nuorisobarometrissä 2017 käy ilmi, että vastanneet nuoret oppivat peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen aikana vähiten ”yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja” koulussa sekä sen ulkopuolella. Miten siis tietää, mihin voi vaikuttaa ja miten oma ääni todella saa muutosta aikaan?

Nuorisolain mukaan nuorilla on oikeus vaikuttaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kunnallisesti. Jotta tämä oikeus toteutuisi, tarvitaan siihen aikuisia, viranhaltijoita ja päättäjiä tukemaan ja opastamaan monimutkaisissa asioissa ja käytännöissä.

Äänestysikäartikkelin loppupuolella puoleiden edustajat sivuavat nuorten todellista osallistumista, mutta asiaa on helpompi kannattaa puheenvuoroissa kuin käytännössä.

 

Vaikka kunnassa olisi nuorisovaltuusto tai koulussa oppilaskunta, ei se vielä tarkoita, että kaikki nuoret kokisivat saavansa vaikuttaa. Nuorten ryhmillä täytyy olla riittävät toiminta- ja ohjaajaresurssit, jotta ryhmä pystyisi aidosti tuomaan näkemyksiään esiin.

Päättäjiltä vaaditaan aktiivisuutta, ja kohtaaminen ilman hierarkiaa on paras tapa osoittaa kiinnostusta nuorten huolenaiheita kohtaan. Ryhmien rinnalle tarvitaan myös muita kanavia ja osallistumisen tapoja, jotta myös ryhmiin kuulumattomat nuoret saavat äänensä kuuluviin.

Osaa nuorista, niin kuin kaikista muistakin, kiinnostaa vaikuttaminen, osaa ei.

Erona on, että jos kiinnostus jää heräämättä mahdollisuuksien puutteeseen, on demokratia epäonnistunut.

Ilman osallistumismahdollisuuksia ja kannustavia aikuisia on turhaa laskea äänestysikää. Sillä jos vaikuttamisen paikkoja ei ennenkään ole ollut, niin miksi nuori vaalissa äänestäisi?

Jere Huotari
entinen nuorisovaltuutettu
Laukaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Itsenäisyys ja sen keskeiset kriteerit

City-sähköauto ja Keski-Suomen olot

Aalto-puisto yhdistäisi luonnon ja kulttuurin

Lyhyet

Lyhyet

Haloo hallitus ja eduskunta! Tarvitsette kunnon terapeuttia!

Paremmin sujuvaa Linkki-VIP-palvelua

Migri ja ihmisyys

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.