Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Ennen kevään vaaleja seurasin tarkasti ehdokkaiden kannanottoja ilmastosta, metsistä ja luonnosta yleensäkin. Huomasin, että useimpien ehdokkaiden mielestä metsiämme voi hakata nykyistä enemmän ja fraasia ”Suomessa harjoitettava kestävä metsätalous” toistettiin aivan kuin se olisi itsestään selvä totuus.

Kestävän talouden tunnusmerkkejä ovat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Näiden kriteerien mukaan Suomen metsätalous ei ole kestävää.

Uusimman punaisen listan mukaan luonnossamme elää 733 lajia, joiden tulevaisuus on vaarantunut jo tähän mennessä toteutuneen metsien muuttamisen vuoksi.

Suomen yliopistojen johtavat ympäristötutkijat ovat toistuvasti kirjoittaneet, että nykyisetkään hakkuumäärät eivät ole monimuotoisuuden ja ilmaston kannnalta kestäviä – esimerkiksi 68 tutkijan avoin kirje 2017).

Akateemikko Ilkka Hanskin tutkimusten mukaan eteläisessä Suomessa kaikki vanhat metsät ja 10 prosenttia metsäalasta pitäisi suojella, jotta nykyinen monimuotoisuus voitaisiin säilyttää. Jyväskylän yliopiston professori, Mikko Mönkkönen, on tutkimuksissaan päätynyt vastaaviin tuloksiin.

Paitsi metsän eliölajien, myös metsän hiilinielujen ja -varastojen vuoksi lisähakkuista pitäisi luopua. Jos suunnitellut sellutehtaat toteutetaan, Suomen hiilinielut pienenevät niin paljon, että uuden hallituksen suunnitelmat hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä voidaan unohtaa.

Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professorin Timo Pukkalan tutkimusten mukaan metsätaloudellisesti edullisin hakkuumäärä on noin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hänen laskelmiensa yhtenä perusteena on metsiemme pieni puumäärä.

Hehtaaria kohti Suomessa on vain vähän yli sata kuutiota puuta, vaikka määrä voisi hyvin olla paljon suurempi. Talousmetsien kiertoajan pidentäminen ja siitä seuraava puuston järeytyminen olisi sopusoinnussa myös kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden kanssa.

Poliittiset päättäjämme eivät, pientä vähemmistöä lukuunottamatta, näytä ottavan tieteellisten tutkimusten tuloksia huomioon metsäluontoa koskevien päätösten teossa. Vertaisarvioitujen, tieteellisissä lehdissä julkaistujen johtopäätösten sijaan he ovat lobbareidensa avustuksella luoneet vaihtoehtoisen totuuden, jota toistelevat.

Tämän totuuden mukaan aina, kun uutta tehdasta ehdotetaan, hakkuita voidaan kestävästi lisätä sen verran kun jättitehdas tarvitsee. Maatalousministeriön alaisen Luonnonvarakeskuksen (LUKE) raporteista etsitään suurimmat skenaariot sille, kuinka suuri määrä puuta pystytään tehtaille tuottamaan ja julistetaan tämän suuruiset hakkuut kestäviksi vastoin tieteen tutkimustuloksia ja metsissä liikkuvien mattimeikäläisten havaintoja.

Vaihtoehtoisen totuuden mukaan taimikot sitovat hiiltä paremmin kuin varttuneet metsät ja eliölajien ahdinko ratkaistaan jättämällä aukoille muutama puu ja tekopökkelö pystyyn.

Ehkä hakkuut olivat vielä kestäviä 50-luvulla, kun sain ensimmäiset kosketukset metsätöihin asuessani talvikaudella Lempaatmäen metsäkämpässä Keuruulla, missä ”autoin” metsureita keräämällä kuusenhavuja kasoihin.

Silloin riekot lähtivät lumikiepeistä lentoon suksien edestä ja kuukkelinkin näki naavaisessa kuusikossa. Nyt alkavat hömö­tiaisetkin olla harvinaisia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Tietoisuuden lisääminen kieli­mahdollisuuksista ei tapahdu hetkessä

Edullisempaa parkkitilaa kaasu- ja sähköautoille

Lyhyet

Lyhyet

Ratkaisut ovat jäsenmaiden käsissä

Kehitystyötä ei ole vara hukata

Oppimateriaalien hankintaan yhdenvertaisia ratkaisuja

Kivihiili kiellettiin jo

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.