Missä on Nooa?

Sinikka Tyynelän yhteiskunnallinen valveutuneisuus on ihailtavaa. Hänen analyysinsä tässä lehdessä 3.11. vaalituen merkityksestä demokratian toteutumiseen oli ajatuksia herättävä ja mielenkiintoinen.

Vaalit on pidetty ja keskustelut käyty. Tutut teemat on jälleen toistettu. Ei edes kriittinen maailmantilanne kyennyt kirvoittamaan uusia aiheita keskusteltavaksi. Monet kuitenkin odottivat, että yhteisten asioittemme hoitajilla ja hoitajiksi aikovilla olisi kiinnostusta pohtia äänestäjiensä kanssa muuttuneen maailman tuomia vaateita. Mutta ei.

Ja puolet kansasta lienee nyt lopullisesti kyllästynyt kirjoittamaan "joulupukille".

Mielissä on kuitenkin asioita, jotka synnyttävät levottomuutta, pelkoja ja epävarmuutta. Tiedon tarve on suuri, sirkushuvit alkavat jo tympäistä. On liian paljon asioita, jotka panevat kysymään: Missä on se Nooa, joka rakentaisi arkin? Toive elää, että päättäjät osaisivat, haluaisivat ja uskaltaisivat tarttua vaikeisiinkin asioihin, että he kykenisivät luotsaamaan sitä pohjaa, jolla hyvinvointimme lepää. On todella paha, jos he tietävät ja ymmärtävät eivätkä puhu, mutta vielä pahempaa, jos eivät ymmärrä.

Vaalikampanjoita tarkastellessa syntyy mielikuva saaliinjaosta; vahvin saa suurimmat palat. Raha ja valta yhdessä tuo lisää valtaa ja yhteen taskuunhan ne ovat aina pyrkimässäkin. Ihmisen synnynnäistä ominaisuutta ryhmäytymiseen ja alistumiseen käytetään hyväksi ja ryhmien eturistiriitoja korostamalla tavoitellaan oman ryhmän etuja.

Surullista ihmisen ja hienon asian, demokratian, kannalta. Poliittiset liikkeet ovat kuitenkin kaikki aikoinaan syntyneet aidoista kansalaisliikkeistä, joita on ajanut asialle halu kehittää ja uudistaa yhteiselämää.Valta ja raha ovat niistä ajanoloon muovanneet aatteen reliktejä. Ne tarvitsevat enää kannattajiaan numeron tekemiseen ja siihen kyllä 16-vuotiaskin kykenee.

Pekka Mervolan ensimmäinen pääkirjoitus oli otsikoitu: Valistuksen valo ja Keski- Suomen kaiku. Nyt kaivattaisiin valistuksen valoa. Huxleyn ja Orwelin karmeat tulevaisuuden kuvat, näkymät poliittisen vallan uskomattomista mahdollisuuksista vaikuttaa ihmismieliin, ovat toteutumassa. Tämän voi jo nähdä jokainen, mutta tätä mieltä oli jo vuosikymmeniä sitten talousmies ja filosofi Heilbroner kirjassaan: Ihmiskunnan Uhkapeli.

Teollisen sivilisaation päämääriähän ovat hyöty, voitto ja tehokkuus. Nämä kätkee sisäänsä ankaran keskinäisen kilpailun. Sen tiimellyksessä syrjäytyneet ja vahingoittuneet ymmärretään vain kilpailun luonnollisina seurauksina. Siksi voi kysyä, eikö tämä hauras tähti olekaan kaikkien yhteinen koti vaan toiset ovat täällä todella tasa-arvoisempia kuin toiset.

SUOMA MÄKIVIRTA Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.