Mistä ihmeestä noita miljoonia oikein tulee?

Saimme lukea Keskisuomalaisesta (30.4.) Jyväskylän Kukkumäen uudesta päiväkotihankkeesta. Jutussa kerrottiin, että päiväkoti suunnitellaan kuusiryhmäiseksi. Se tarkoittaa hoitopaikkoja noin 150 lapselle.

Hankkeen tavoitehintalaskelma on 4,6 miljoonaa euroa. Vuokra- ja siivouskustannuksiksi arvioidaan 482 000 euroa vuodessa. Irtaimistolle varataan yhteensä 200 000 euroa.

Jutun lukeminen herätti eittämättä kysymyksen: mistä noita miljoonia oikein tulee?

Joensuun kaupungissa toteutettiin syksyllä 2015 lähes edellä kuvattu vastaava hanke. Uusia päivähoitoryhmiä syntyi kahdeksan, joihin hoitopaikkoja yhteensä 132. Ne muodostuivat 48 alle 3-vuotiaiden ja 84 yli 3-vuotiaiden lasten hoitopaikasta.

Hanke täytti kaikki viranomaisvaatimukset ja siellä huomioitiin myös esteetön liikkuminen. Päiväkodin sisä- ja ulkoilmekin kestävät vertailun. Hankkeen kustannukset jäivät noin 3 miljoonaan euroon sisältäen irtaimiston viimeistä legopalikkaa myöten. Vuokra- ja siivouskustannukset ovat vuosittain rapiat 300 000 euroa.

Kukkumäen päiväkotihanke sisältää varmasti paljon muutakin, kuin mitä pieneen lehtijuttuun mahtuu. Kuitenkin, kun jutun perusteella vertailee kahta yllä kuvattua hanketta, niin tämän kirjoituksen otsikon lisäksi herää kaksi muutakin kysymystä.

Ensinnäkin: Mihin noita miljoonia oikein menee? Ja toiseksi: Onko kaupungin pakko kaivaa kaikki miljoonat omasta pussista?

Kyseinen Joensuun hanke toteutettiin yksityisen rakennuttajan toimesta. Kaupungin investoinnin määrä 132 uuteen hoitopaikkaan oli kyseisessä tapauksessa tasan 0 euroa. Siitä siis säästyi heti kättelyssä melkein 5 miljoona euroa esimerkiksi kirjastoihin tai terveysasemiin.

Lisäksi arvioituihin käyttökustannuksiin verrattu noin 170 000 euron vuosittainen säästö voitaisi kohdentaa vaikkapa (omais)hoitajien palkkoihin vuosittain.

Yksi kaupungin keskeisimmistä tehtävistä on järjestää erilaisia palveluja asukkailleen. Kukkumäen päiväkotihanke edustaa tätä kaupungin tehtävää. Jyväskyläläisenä käytän itsekin kaupungin tarjoamia palveluja ja olen niistä kaupungille vilpittömästi kiitollinen.

Ehdottaisin lisäksi, että näinä aikoina, jolloin ystävämme euro konsultoi vahvasti kunnallistakin päätöksentekoa, kaupunki voisi aktiivisesti haastaa yksityistä tahoa mukaan ”palvelutehtävätalkoisiin”, jotta miljoonia riittäisi jatkossakin sekä perus- että sekundääripalveluiden järjestämiseen.

Koskisiko siis Kukkumäen jälkeen seuraava haaste vaikkapa konserttitaloa ja Hippoksen aluetta?

Janne Jukarainen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Kaukolämmön kilpailukyvystä huolehdittava

Mielipide: Liikenteeseen saatava ennakoivaa silmäpeliä

Mielipide: Tasa-arvo ei ole kehollista

Korona vallan välineenä?

Mielenterveys- palvelut nyt tiukassa

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.