Mitä ihmeen hyssyttelyä?

Lasse Kangas

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on puhunut avoimuudesta nykyajan uudessa poliittisessa kulttuurissa. Hän on muistuttanut, että meneillään on vuosi 2014 ja politiikka on aivan muuta kuin menneinä vuosikymmeninä. Stubbin mukaan nyt ei hyssytellä niin kuin 1970-luvulla.

Avoimuus on demokratian toteutumisen ehto. Hyvä on, että sitä korostetaan. Mutta millaiset tiedot ja mielikuva pääministerillä on maamme historiasta? Millaiseksi vuonna 1968 syntynyt Stubb mieltää lapsuutensa Suomen?

1970-luku oli poikkeuksellisen aktiivisen yhteiskunnallisen toiminnan aikaa. Laajat kansalaispiirit osallistuivat politiikkaan. Kokouksissa oli paljon väkeä, puhuttiin ja väiteltiin. Lehdistössä käytiin räväkkää yhteiskunnallista keskustelua.

Suuria uudistuksia saatiin aikaan. Myös nuoriso oli aktiivista ja suuri joukko alle 30-vuotiaita tuli politiikkaan. Nuoret poliitikot eivät hyssytelleet, vaan toimivat ja vaikuttivat.

Nuori kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) sai kesällä 1970 julkisuutta osallistumalla mielenosoitukseen Persian shaahin Suomen vierailun yhteydessä.

Suomi solmi EEC-sopimuksen vuonna 1973. Asiasta keskusteltiin poikkeuksellisen perusteellisesti. Ei EEC:lle -kampanjassa oli mukana monia sittemmin valtiollisissa tehtävissä huippumenestyneitä henkilöitä.

Hyssyttelyn sijaan Suomi oli aktiivinen myös kansainvälisissä kysymyksissä. Suomi oli vuosina 1969–1970 YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuva jäsenmaa. Suomen aktiivisuudesta kertoo paljon se, että turvallisuusneuvoston vuonna 1970 hyväksymistä 15 päätöslauselmasta oli 11 Suomen esittämiä.

Suomi kampanjoi 1970-luvun alussa Max Jakobsonin valitsemiseksi YK:n pääsihteeriksi. Se ei onnistunut, mutta hyssyttelystä ei siinäkään ollut kyse. Voi olla jopa niinkin, että liiallinen kampanjointi kavensi Jakobsonin kannatusta.

1970-luku oli kylmän sodan aikaa, eikä Suomen puolueettomuuspolitiikkaa voi leimata hyssyttelyksi.

Vuosien 1970–1971 Neuvostoliiton suurlähettiläs Helsingissä Aleksei Beljakov sekaantui arveluttavasti Suomen sisäpolitiikkaa. Se loppui kuitenkin lyhyeen, sillä Suomen valtiojohdon kehoituksesta Neuvostoliitto vaihtoi suurlähettilään.

Vuonna 1978 Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinov esitti yhteisiä sotaharjoituksia. Suomen valtiollinen johto ei suostunut asiasta edes keskustelemaan. Neuvottelut yhteisistä sotaharjoituksista eivät olisi olleet sopusoinnussa Suomen puolueettomuuspolitiikan kanssa. Suomen ulkopoliittinen linja oli tehty selväksi kolme vuotta aikaisemmin ETY-kokouksessa Helsingissä.

Kaiken kaikkiaan hyssyttely sopii mahdollisimman huonosti kuvamaan Suomen historian 1970-lukua.

Valtiollista elämää läheltä seuraava helsinkiläinen huomautti tosin, ettei Stubb kommentillaan hyssyttelevästä 1970-luvusta mitään tarkoittanut.

Voihan se niinkin olla. Mutta kysymyksiä herättää sekin, jos pääministerin ja kokoomuksen puheenjohtajan lausunnot eivät aina tarkoita yhtään mitään!

Kirjoittaja on professori ja Keskisuomalaisen entinen toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Syrjäytyminen juurihoitoon

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Lyhyet 14.7.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.