Mitä kaikkea tapahtuu elämän perustan murtuessa?

Viimeksi Laajasalon perhesurma Helsingissä ja hiljattain Alahärmän kouluyhteisössä tapahtunut väkivallanteko sekä aiemmin vuoden aikana tapahtuneet viisi perhesurmaa ja monet vähemmän julkisuutta saaneet hirmuteot ovat saaneet minut pohtimaan, voisiko näille, tai ilmiölle yleensäkin, löytyä jokin yhteinen nimittäjä.

Mielessäni olen mennyt aina 1990-luvun yhteiskunnalliseen kriisiin, jolloin pankkeja kaatui, yrityksiä meni konkurssiin, tuotantolaitoksia lopetettiin ja sadat tuhannet ihmiset läheisineen kokivat joko henkilökohtaisesti tai välillisesti elämänsä pohjan järkkymisen.

Hyvin monenlaisia tragedioita koettiin jo silloin. Sanottiin, että noiden vuosien tapahtumien laskua maksetaan vielä kauan. Siihen tämä kulunut vähän toistakymmentä vuotta ei ole vielä pitkä aika.

Ja sitten on tämä oman aikamme kovan pelin politiikka, joka kaiken aikaa lisää ihmisten välisiä sosiaalisia eroja. Puheet toisesta välittämisestä ovat kuin tyhjien tynnyreiden kolinaa. Oikeasti tuo puhe ei tunnu koskettavan ketään. Ainakaan se ei näy vakavissa toimissa tilanteen korjaamisen suhteen.

Löytyisikö tragedioiden mahdollinen yhteinen nimittäjä täältä? Syrjäytyminen, turvattomuus, vaikea elämäntilanne, toivottomuus, parisuhteen ja perheyhteisön rakoilu - kaikki tämä on nyt yhteiskunnassa normaalia elämän arkea.

Esimerkki voisi olla aika kaukaa haettu, vaikka niin sanottu Kahdeksan surmanluotia -tapaus maaliskuussa 1969 Pihtiputaalla. Siinä ajan tapaan elänyt ihminen oli ajettu osin ympäristön ja viranomaisten toimesta täysin nurkkaan, josta ei ollut poispääsyä. Epätoivo johti sitten karmaisevaan lopputulokseen.

Hiljattainen Alahärmän kouluyhteisössä tapahtunut väkivallanteko vaikuttaa näin kaukaa katsellen "tavanomaiselta" nuoruuden pettymyksen ja pikaistuksen aikaansaannilta. Mutta senkin taustalla on jotain muuta. Mitkä olivat tekijän kotiolot ja mistä ne mahdollisesti johtuivat? Esimerkiksi näitä asioita voi kysyä.

Ollaanko nyt edetty jo toiseen sukupolveen, joka alkaa oirehtia noita 1990-luvun lama-ajan tapahtumia? Itseasiassa tämä Laajasalon tapaus tuo mieleen samanlaisia ajatuksia.

Aihe on rankka, mutta historian kannalta voisi olla kiinnostavaa tutkia, miten tällaiset suuret koko yhteiskuntaa ravistelevat kriisiajat, kuten tuo 1990-luvun taloudellinen lama oli, vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen ja mielentilaan. Suppeammassa mielessä siinä voisi olla vaikka jonkun psykologian opiskelijan lopputyön aihe.

TAISTO KOTKA Laukaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Akkujen metallit kaupan

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Suomipop, pyörätuolit ja taksien kyydit

Valvonta on yhteistyötä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.