Mitä kuntien jatkuvat selvitykset meille maksavat?

Kun hallitus vielä luonnosteli askelmerkkejä kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi reilu vuosi sitten, perusteltiin molempien tarpeellisuutta taloudellisin perustein. Yksistään kuntarakenneuudistuksen oli tarkoitus paikata valtion kestävyysvajetta peräti 4 miljardia euroa.

Sittemmin hallitukselle on selvinnyt se, mikä on ollut asiantuntijoiden tiedossa jo pitkään. Uudistuksella ei saada aikaan taloudellisia säästöjä. Päinvastoin.

Vapaaehtoisesti kuntaliitoksen aiemmin tehneet kunnat ovat nyt lähellä konkurssia. Näin on myös Jyväskylässä, omassa keskuskaupungissamme.

Hallituksen taloudelliset perustelut uudistuksille ovat sittemmin vaihtuneet ”turvataan palvelut”-mantran hokemiseksi. Lienee perusteltua kysyä jyväskyläläisiltä, miten palvelut on pystytty maalaiskunnan ja Korpilahden kuntaliitosten jälkeen turvaamaan?

Muun muassa Korpilahden, Tikkakosken ja Palokan terveysasemat sulkevat ovensa tai supistavat toimintaansa kesän ajaksi.

Kuitenkin ihmiset sairastavat myös kesällä ja verenpainettakin lienee syytä seurata helteillä samaan tapaan ellei jopa tarkemmin kuin talvella?

Muurame paikkaa jälleen kesän ajan Jyväskylän hoitovajetta Jyte-isäntäkuntamallin velvoittamana.

Hallituksen perustelut kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveyspalvelurakenteen uudistamiseksi ontuvat ympäri Suomen.

Silti kuntaministeri on lähestynyt Valtiovarainministeriön suulla kaupunkialueiden kuntia ja pyytänyt lausuntoja erityisselvitystarpeesta.

Jyväskylän alue kehyskuntineen kuuluu erityisselvitettäviin eli nopeutetussa aikataulussa kuntaliitostarvetta arvioiviin alueisiin. Selvitys olisi niin Hankasalmelle, Laukaalle, Toivakalle, Petäjävedelle kuin Muuramelle monen muun kunnan ohella jo toinen tämän hallituskauden aikana.

Hallitus on ajanut kunnat jatkuvan selvitystyön syövereihin. Kysynkin kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkuselta, mitä tämä jatkuva selvittäminen maksaa?

Mitä se on maksanut tähän asti ja mitä siihen on budjetoitu lähivuosille ? Entä mitä kaupunkiseutujen erityisselvittämiseen on budjetoitu?

Paljonko se Jyvässeudulla tulee maksamaan? Mikä on kuntien virkamiestyönä tehty ja tehtävä euromääräinen panos tähän selvittämistyöhön?

Tiukan talouden aikana rahaa ei pidä haaskata. Ei turhiin saatikka toistuviin selvityksiin. Olen hallituksen kanssa kuitenkin samaa mieltä siitä, että jotain pitää tehdä, koska kuntien rahat loppuvat. Pian kunnat eivät pysty enää tuottamaan palveluja kuntalaisilleen.

Kuntien velvoitteita eli rahoitusvastuuta on jatkuvasti lisätty – myös tämän hallituksen aikana. Velvoitteita tullaan vielä lisäämään, jotta hallitus saa perattua kaikki alle 30 000 asukkaan kunnat pois kuntakartalta – ei pakolla, mutta pakotettuina.

Ministerin logiikkaa en ymmärrä ja siksi kysynkin vielä: Tuleeko rahaa lisää kuntia yhdistämällä? Miksi ette luota kuntien yhteistyöhön, vaikka siitä on hyviä kokemuksia ja jopa taloudellista säästöä Keski-Suomessakin?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Edunvalvonta toimii

Mielipide: Nuorille tietoa oppivelvollisuuden uudistamisesta

Mielipide: Yksinäisyyden tunne on otettava vakavasti

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Vanhemmat ja koulu ovat lasten osallisuuden vahvistajia

Mielipide: Eroon meluisista vesiskoottereista

Mielipide: Sanojen alkuperä jää liian usein hämäräksi

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.