Mitä lukioille tehdään?

Timo Fredriksson kirjoitti (Ksml 30.6.) entisenä Jyväskylän lukioliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana Jyväskylän koulutuksen kuntayhtymän (KKY) lukiokoulutuksesta sellaista, mikä ei lähihistorian eikä nykyfaktojen valossa pidä paikkaansa. Olin keskeisesti mukana lukiouudistuksessa Jyväskylän opetuslautakunnan puheenjohtajana 2005–2008 luotaessa uutta kuntaa Jyväskylästä, maalaiskunnasta ja Korpilahdesta, ja pidän tärkeänä oikaista Fredrikssonin virheellisiä väittämiä.

Fredriksson muuttaa totuutta kirjoittaessaan: ”Kuntaliitosneuvotteluissa oli sovittu jotain lukioista, jota ei koskaan tuotu valtuustolle läpinäkyvästi esille.”

Sokea Reettakin löytää asian valtuuston päätöksestä kaupungin ja maalaiskunnan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksesta, jossa sanotaan yksiselitteisesti Toisen asteen koulutus (ammatillinen ja lukiokoulutus-otsikon alta: ”Tavoitteena tulee olla yhtenäinen, koko ikäluokan tarpeet huomioonottava toisen asteen koulutusjärjestelmä, jossa lukiokoulutus siirretään 1.8.2010 Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle.”

Kyseessä ei siis ole Fredrikssonin väittämä, että ”oli sovittu jotain lukiokoulutuksesta” vaan Jyväskylässä ja maalaiskunnassa sovittiin käytännössä yksimielisesti kuntajakolain 9 §:n mukaisesta velvoitteesta.

Kyse ei ollut minkään poliittisen suuntauksen manipuloinnista vaan kaikki keskeisimmät poliittiset tahot sitoutuivat tähän. Fredriksson yrittää sälyttää syyt lukioiden talouspulmiin vasemmistolle, vaikka lukiouudistuksen aikaan ja sen jälkeen Jyväskylässä on ollut porvarillinen enemmistö.

Lukioiden tärkein tehtävä yleissivistyksen lisäämisen ohella on taata opiskelijoille II asteen jälkeiset jatko-opintopaikat.

Vertasin vuonna 2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan lukioista kirjoittaneiden jatko-opintosijoittumista vuonna 2012 KKY:stä ylioppilaaksi kirjoittaneisiin. 2008 oli viimeinen vuosi, jolloin KKY:llä ei ollut vaikutusta lukioihin.

2012 on viimeisin käytettävissä oleva vuositilasto, jossa ei ole esimerkiksi nuorisotakuun vaikutusta, se tuli voimaan vuoden 2013 alusta.

Ylioppilaistamme vuonna 2008 meni maamme yliopistoihin 35 % ja vuonna 2012 34 %. Ammattikorkeakouluihin meni vuonna 2008 49 % ylioppilaistamme ja vuonna 2012 36 %. Ammatillisen II asteen koulutukseen meni vuonna 2008 10 % ja 2012 9 % ylioppilaista. ”Opiskelupaikka tuntematon” vaihtelee vuosien välillä 5 %:sta 20 %:iin.

Jatko-opintopaikan saaneiden prosentit tietenkin paranevat, jos lisätään 3–5 vuotta ylioppilaaksi kirjoittamisesta. Kattavia tilastoja ylioppilaidemme jatko-opintosijoittumisesta ei Jyväskylässä ole.

Iso johtopäätös luvuista on, että lukiokoulutuksen siirtäminen KKY:lle ei ole heikentänyt ylioppilaidemme jatko-opintoihin pääsyä: jatko-opintopaikkojen laatu ja korkea- asteisuus on pysynyt vähintään ennallaan. Jatko-opintoihin pääsee nyt 10 prosenttiyksikköä enemmän ylioppilaita kuin vuonna 2008. Yli 500 kurssin lopettaminen KKY:ssä ei voi olla jatkossa vaikuttamatta jatko-opintopaikan saannissa.

Vuonna 2009 Jyväskylä laittoi omaa rahaa lukiokoulutukseen valtionosuuden päälle n. 1.5 miljoonaa euroa. Nyt ollaan KKY:ssä pelkän valtionosuuden varassa. Vuonna 2014 lukiokoulutuksen ”tappio” oli 980 000 euroa.

Yhden koulun sijaan pitäisi katsoa kokonaisuutta, jotta seuraavat sukupolvet saavat paremmat jatko-opintomahdollisuudet; eikä kuten Timo Fredriksson, joka on ”traumatisoitunut” Lyseosta, vaikka perinne elää Lyseo-kampuksena.

Jyväskylä voisi palauttaa puuttuvan miljoonan lukiokoulutukseen tulevaisuusinvestointina, koska yksikköhinta lukiokoulutukseen on vain valtion osuus, johon tarvitaan myös kunnan osuus, joka nyt puuttuu.

Kuntaliitossopimus oli voimassa vuoden 2011 loppuun. Lukiot voitaisiin järjestää muultakin pohjalta. Jos KKY:ssä ei ole kuin Jyväskylän lukioita, eikö kaupungin kannattaisi ottaa lukiot itselleen muiden päätöksenteon armoilta? Jos maan hallituksen kaavailema II asteen koulutus siirretään maakuntahallinnolle, lukiot luisuvat lopullisesti Jyväskylän päättäjien käsistä!

Kimmo Suomi

professori

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Masennuseläkkeet ovat kestämättömällä tasolla

Psyyken lääkintä on viimeinen keino

Lyhyet

LyhyetKesätapahtumat kiertoon, rallit Seinäjoelle, tangomarkkinat tänne.Ja Ailamarista kuningatarEn ole koskaan syönyt pizzaa tahi hampurilaista, en ole somessa, mutta pärjäilen. Sh, kun olen vältän näitä.

Kaupunki ei välitä melusaasteesta

Lyhyet

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.