Mitä on monikulttuurisuus?

Taannoin puhuttiin kulttuurien, uskontojen ja sivilisaatioiden yhteentörmäyksestä. Onko tällainen käsite ja ilmiö olemassa ja välttämätön, vai onko kyseessä lähinnä kriisien mallintaminen tolkun saamiseksi laajeneville ja mutkistuville maailmantapahtumille.

Milloin on kyse historiallisista ja uskonnollisista prosesseista ja milloin pontimena ovat yhteiskunnalliset ja valtasuhteisiin kytkeytyvät syyt?

Aikalaisemme ovat sokaistuneet kaiken kattavasta globalisaatiosta ja tosiaikaisesta tiedonvälityksestä, joka esimerkiksi Kairon torilta on epätodellisen todellinen, kun tilannetta katsotaan tv- kameran linssin läpi.

On helppo olla jotakin mieltä media antamasta kuvastatietämättä ja tuntematta taustoja.

Erityisesti läntinen maailma on tottunut katsomaan maailmantapahtumia liberalistisen demokratian valossa ja se on asettunut selkeästi asettunut muiden sivilisaatioiden ja kulttuurien yläpuolelle ohjaamaan muita.

Ihmisten maailma ja jumalan maailma ovat usein eri katsomuksissa vastakkain. Mielestämme ihmisoikeuksien ja vapauden loukkaaminen on tuomittava ehdoitta.

Sekularistisen lännen on pakko pyrkiä ymmärtämään ja sietämään muita uskonnon ja/tai filosofian määrittämiä katsomuksia voidakseen käydä rakentavaa dialogia toisinajattelevien kanssa.

Lännen oman hyödyn tavoittelu ja ylivertaisuuden korostus ruokkivat muiden kulttuurien alemmuudentunnetta ja tuottavat kriisejä.

Pidämme lännen järjestelmiä ylivertaisina ja kaikkien tavoiteltavina unohtaen, että mallimme on luotu talousjärjestelmäksi verisen historian perintönä.

George Bushin lausuma meistä ja vihollisista sekä Suomessakin tarjottu ajatus läntisen arvoyhteisön puolustamisesta maailmalla, ei herätä toiveita todellisesta dialogista.

Lännessä noudatetaan demokraattista kirkon, valtion ja lainkäytön kolmijakoa eli päinvastoin kuin esimerkiksi islamilaisuudessa, missä laki ja järjestys tulevat suoraan jumalalta profeetan tekstien kirjaimellisesti noudatettavana lakina. Erot ovat suuret, mutta ongelmaksi ne muodostuvat vasta, kun ääriryhmät tekevät niistä sodan aineksia.

Nykyisistä kulttuureista ja sivilisaatioista eivät mitkään ole sinänsä ole sotaisia, mutta osana eriarvoisuutta ja köyhyyttä niistä tulee helposti kriisien aineksia, joita eri osapuolet käyttävät hyväksi uskonsodissaan. Ihmiskunnan kuljettavanaan pitkä, suvaitsevaisuudelle sekä yhteisvastuulle pohjaava tie jos mieli selvitä.

Nyt pitäisi etsiä eri uskontojen ja katsomusten yhteistä nimittäjää. Olisi katsottava miten eri käytännöt ja intressit voitaisiin sovittaa yhteen, sietää erilaisuutta.

Keskustelussa on tunnistettava todellisen dialogin ainekset huntu- ja jouluvirsikeskustelun taustalta. Tarvitaan objektiivisuutta ja suvaitsevaisuutta minä ja muut -ajattelun sijaan.

LARS-OLOF FREDRIKSSON Äänekoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Miksei Linkillä lento- asemalle?

Lyhyet

Lyhyet

Uutissuomalaisen debatti: Suomelle voi käydä kuten Italialle ja Kreikalle, varoittaa Risto Murto – talouskriisien lasku jää nuorille työikäisille

Lyhyet

Lyhyet

Seurakunnat hoitavat kyllä metsiään

Puistokadun pyörä- reitit turvallisiksi

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.