Musiikinopetus luo yhteisöllisyyttä

Uuden Jyväskylän kouluverkkoselvityksessä päädyttiin lopulta ratkaisuun, jonka mukaan säilytetään seiniä, ja varmasti hyvä näin. Jostain on kuitenkin pakko säästää ja nyt eräänä säästökohteena uhkaavat olla opetuksen laatuun eli sisältöön liittyvät seikat. Erityisen huolissani olen alan tutkijana ja opettajana leikkausuhasta, joka koskisi perusopetuksen yläluokkien pakollisia musiikinkursseja: kahdesta kurssista aiotaan leikata toinen pois. Kaksi kurssiakin tarkoittaa vain ja ainoastaan kahta tuntia musiikkia viikossa yhden vuoden ajan.

Yhteisöllisyys on sana, joka oli vielä vastikään kaikkien huulilla.

Nyt meidän tulisi kuitenkin istua alas ja yhdessä määritellä, mitä ihmettä me tarkoitamme käsitteellä yhteisöllisyys. Mitä yhteisöllisyys on käytännössä? Kauhajoen tragedian jälkeen olen lukenut mielipiteistä lähinnä - sinänsä äärimmäisen tarpeellisia - kannanottoja koskien puutteellisia oppilashuollon resursseja. Meillä on kuitenkin koululaitoksessamme jo olemassa olevia, sisäänrakennettuja keinoja todellisen yhteisöllisyyden rakentamiseen, jos vain viheltäisimme pelin hetkeksi poikki ja meillä olisi aikaa kuunnella toisiamme.

Yhteisöllisyys merkitsee yksilön kokemusta joukkoon kuulumisesta.

Yhteisöllisyyttä on olemassa, kun yksilöt kokevat olevansa jonkin yhteisön jäseniä. Meille kaikille olisi hyväksi, että nämä erilaiset yhteisöt olisivat ihmiskunnan kannalta eettisesti kestäviä.

Työn alla olevan musiikkikasvatuksen väitöstutkimukseni kenties merkittävin löytö on oppilaiden itsensä koulun musiikintunneilla kokema yhteen kuuluvuuden tunne. Perusopetuksen käyvät läpi kaikki suomalaiset lapset. Musiikintunneilla musisointiin osallistuu niin konservatoriossa viulunsoittoa opiskeleva Maija kuin sähköasentajan urasta haaveileva Mattikin. Kaikki soittavat ja laulavat yhdessä. Yhteisen toiminnan tuloksena syntyy paitsi taideteos, kappale, myös sen myötä vahva yhteenkuuluvuuden tunne.

Mitä enemmän tällaisia positiivisia, yhteisöllisyyttä rakentavia kokemuksia koulu pystyy tarjoamaan, sitä parempi meille kaikille. Ja edelleen: kaikki yhteisöllisyyttä rakentava toiminta säästää niin ikään rahaa eli on sitä kovasti peräänkuulutettua ennaltaehkäisevää työtä.

TUIJA ELINA LINDSTRÖM FL, musiikinopettaja, 1. varavaltuutettu (vihr.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Joensuun hienosti toimiva keskusta lyö Jyväskylän 10–0

Lyhyet

Suomen pitää olla terveesti itsekäs

Koettelemuksien kevät, synkkien kokemusten kesä

Elävissä kuvissa on muisti

Laajakaistalakia on todella taivuteltu

Mielipide: Rasismi ei poistu vain nimiä viilaten

Mielipide: Pöllyttämisen sijaan tekoja

Lyhyet: Minun mieltäni pahoittaa moni asia, puhe ja mielipide Suomessa. Ne pitää kieltää kaikki.

Todellisia työllisyyspoliittisia uudistuksia odotellessa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.