Mutkat suoriksi ja valtio käräjille

Kansanedustaja Petri Honkonen toteaa keskisuomalaisia laajakaistayhtiöitä (Keski-Suomen Verkkoholding Oy / Keski-Suomen Valokuituverkot Oy) koskevassa lehtihaastattelussaan (KSML 22.2.), että oikeusvaltiossa päätöksen on perustuttava lakiin eikä mielivaltaan. Kansanedustaja on oikeassa, varsinkin kun hän vastuullisen tehtävänsäkin puolesta kuuluu lainsäätäjien armoitettuun joukkoon. Tosin haastattelussa kansanedustaja ”laittaa mutkat suoriksi” kuntien ja valtion välillä.

Valtio eli tässä tapauksessa pääasiassa liikenne- ja viestintäministeriö sekä viestintä- ja liikennevirasto Traficom ovat toimineet Suomen lakien ja EU-lainsäädännön mukaisesti.

Laajakaistayhtiöiden osakaskunnat sen sijaan ovat toimineet vastoin lakeja ja hyvää hallintoa. Tästä osoituksena ovat lainvoimaiset Traficomin, hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset (18 kpl).

Laajakaistayhtiöt ovat menettäneet peruspääomansa, muutelleet tilinpäätöksiään ja muutoinkin toimineet vastoin osakaskuntiensa etua. Tulos on näkyvissä. Ely-keskuksen laajakaistapäätöksissä on kritiikin paikka.

Valtio ei ole siis menetellyt epäjohdonmukaisesti, kuten kansanedustaja väittää, vaan lakeja noudattaen. Traficom on seurannut hankkeiden vaikutuksia siten kuin valtionavustuslain säännökset yleisesti velvoittavat. Jotkut poliitikot ovat voineet olla luomassa mielikuvia ja antamassa perusteettomia lausuntoja valtion tuesta.

 

Käräjille haastetuksi valtion sijaan tulisi joutua niiden toimijoiden, jotka Keski-Suomen kehnosti valmistellun laajakaistahankkeen alulle panivat.

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 8/2016 Laajakaistarakentamisen tukeminen ja sitä seurannut jälkiseurantaraportti 24.1.2020 osoittavat valtion seuranneen ”töpeksintää” huolestuneena. Tarkastusvirasto jatkaa jälkiseurantaa.

On vielä selvyyden vuoksi hyvä todeta Laajakaista kaikille -hankkeesta, että rahoitukseen osallistuivat sen toteuttaja (34 %) sekä kunnat (8–33 %) ja valtio (58–33 %). Tarkoitus oli tukea vain liiketalou­dellisesti kannattavia hankkeita.

 

Lopuksi lainaus jälkiseurantaraportista: ”Tukiohjelman hankkeiden toteuttaminen heikensi useiden kuntien taloutta, kun ne osallistuivat hankkeisiin suuremmalla taloudellisella panoksella kuin kuntien oli lain mukaan tarkoitus osallistua. Kunnat tukivat tuensaajia myös virheellisillä perusteilla, minkä vuoksi tukipäätöksiä on purettu hallinto-oikeudessa. Kielletty valtiontuki tulee periä takaisin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107. artiklan 1. kohdan ja 108. artiklan 2. kohdan mukaan. Takaisin perintä heikentää tuensaajan taloutta ja liiketoimintamahdollisuuksia. Kuntien tuki on ollut kokonaisuudessaan hyvin merkittävää sellaisille tuensaajille, jotka olivat tehneet jatkuvasti tappiollista tulosta vuosina 2015–2018. Tarkastusvirasto tunnisti 10 tällaista tuensaajaa; takaukset mukaan laskien niitä oli tuettu ainakin 55 miljoonalla eurolla.”

Hannu Luotola

Saarijärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.