Nato-jäsenyyttä kannattaa alle neljäsosa upseereista

Vaikka Suomen Kuvalehti otsikoikin sotilaiden haluavan sotilasliitto Natoon (SK 8/2016), Yrjö Jaatinen (KSLM 15.3.) on oikeammassa ilmaistessaan oikean Nato-jäsenyyttä kannattavien upseereiden osuuden olevan alemman, sillä koko Upseeriliiton (UL) 6178 jäsenestä (1.1.2016) kannattajia on vain 23,81%.

Uusimmassa Sotilasaikakauslehdessä (SAL 3/16, 17.3.) UL:n pääsihteeri Hannu Sipilä kertoo jäsenkyselyiden yhtenä tarkoituksena olevan keskustelun herättämisen upseereille läheisistä ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista, kuten turvallisuuspolitiikasta.

Hän myös puolustaa upseereiden sananvapautta tuoda kantansa esiin Nato-asiassa näin kollektiivisesti, ”koska moni arastelee keskusteluun osallistumista omalla nimellään” ja kieltää, että tavoitteena olisi ”repivä lööppijournalismi”.

Kyselyn puolustelun taustalla on se, että useat upseerit ovat syyttäneet Sipilää repivien lööppien tuottamisesta Nato-kyselyillään, joissa sekä kysymysmuodot ja kyselyn tulkinnat ovat arveluttavia.

Aiemmissa kyselyissä, joissa vastausprosentti on ollut suurempi, Nato-jäsenyyden kannattajia on ollut hieman yli 50%. Silloinkin esimerkiksi Ilta-Sanomat ja SAL otsikoivat, että upseerit kannattavat Nato-jäsenyyttä, vaikka oikeampi tulkinta olisi ollut, että upseerit ovat sangen erimielisiä asiasta.

Ehkä tuossa on vastaus alhaiseen vastausprosenttiin, vaikka muutoin upseerit ovatkin varsin säntillisiä. Suuri osa upseereista näkee turvallisuuspolitiikan muiden suomalaisten tavoin sotilasajattelua laajempana poliittisena, geopoliittisena ja talouspoliittisena sekä historiallisena Suomen idean kysymyksenä. Ehkäpä mielipiteet UL:n kyselyissä heijastavat sittenkin vain upseereiden poliittisia suuntautumisia.

Entinen valtiosihteeri Risto Volanen näkee, että geopolitiikan kannalta valtion aseman määrittävät sen alueella vaikuttavien valtioiden maantieteelliset ominaispiirteet, voimatasapaino ja hyväksyntä olevalle järjestykselle.

Suomi on saavuttanut ulkopoliittisen uskottavuutensa ja luotettavuutensa pitkäjänteisellä työllä ja on omalta osaltaan ylläpitänyt ja edistänyt Pohjolan ja Itämeren alueen vakautta. Tämän vuoksi se on pyrkinyt tähän asti pysyttäytymään suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella statuksellaan sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Presidentti Sauli Niinistöllä on siis vahvat perusteet kuvata Suomen turvallisuuspolitiikkaa termillä ”aktiivinen vakauspolitiikka”. Hänen tuorein geopoliittinen tilannearvionsa oli uudenvuoden puheessa:

”Vakauspolitiikan lähtökohdat ovat Itämeren alueella kohtuullisen hyvät. Valtioilla ei ole alueellisia vaatimuksia toisiltaan ja valtioiden sisäinen poliittinen tilanne on vakaa. Kuin itsestään leimahtavaa pesäkettä ei siis ole, vaikka laajemmat jännitteet tänne heijastuvat.”

Näitä jännitteitä nostattavat Suomessakin nyt universalistit, jotka näkevät koko maailman yhtenä taistelukenttänä, jonka taistelut ulottuvat ehkä jo muutamassa tunnissa kotiovellesi.

Tähän jännitteiden nostamiseen osallistuvat myös yllä mainittu kysely, isäntämaasopimus, Yhdysvaltojen osallistuminen kevään sotaharjoitukseen ja esitykset Puolustusvoimain komentajan päätösvallan lisäämisestä.

Politiikka on myös mahdollisuuksien luomista ja hyödyntämistä.

Keskustelu uudesta turvallisuuspoliittisesta selonteosta ja linjauksista on myös heräämässä, joten ajankohta mielipidemuokkaukselle on sangen otollinen.

Veikko U. J. Heinonen

yhteiskuntatieteiden tohtori

lentoupseeri, majuri evp

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kesätyöseteli kaikille päättöluokkalaisille!

Ennätyksiä ilman lapinlisää

Lyhyet

Lippumme elää ajassa

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Punamullan jakopolitiikan paluu

Nopeuden palvonnassa unohtuu tavaraliikenteen hidastava vaikutus

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.