Neuvolat säilytettävänä julkisina palveluina

Yle uutisoi 30.3. sisäministeri Paula Risikon (kok.) ehdotuksesta sisällyttää neuvolapalvelutkin valinnanvapauden piiriin. Hän perustelee näkemystään sillä, että neuvoloiden tulee olla lääkäritoiminnan kanssa samassa paikassa.

Lausunto osoittaa, että kokoomuksen Risikko on siirtynyt jo ajattelussaan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen jälkeiseen aikaan, jossa valinnanvapaus ja mahdollisuus valita yksityinen palveluntuottaja ovat todellisuutta.

Tämä on erikoista ottaen huomioon, että tällä hetkellä kukaan ei tiedä, menevätkö hallituksen sote-lakiesitykset esimerkiksi perustuslakivaliokunnasta läpi. Uudistus on enemmän auki kuin sen rakentajat haluavatkaan myöntää.

On syytä kysyä, miksi valinnanvapautta esitetään ylipäätään. Kansalaisten myönteisten valinnanvapausnäkemysten takana on useinkin se, että tällä hetkellä ei tehtyjen palveluleikkausten vuoksi hoitoa aina saa.

Tämä ei ole julkisen palveluntuottajan vika, kun resurssit on viety. Uudistuksen rakentajien syy valinnanvapaudelle on ideologinen, koska he uskovat markkinaehtoisten yhtiöiden hoitavan palvelut tehokkaammin ja edullisemmin. Yhtiöittämisvelvoite ja valinnanvapauslaki perustuvat ideologiaan eikä esimerkiksi Euroopan unioni velvoita yhtiöittämään lakiesitysten tavoin.

Neuvola on kuvaava esimerkki siitä, mitä markkinaehtoisessa sote-mallissa voisi tapahtua. Neuvola on tärkeä ennaltaehkäisevä terveys- ja perhepalvelu.

Mikäli palvelut kokonaisuudessaan yksityistetään, mikä takaa yksityisten neuvolapalveluiden saatavuuden myös syrjäseuduilla ja yritysten halukkuuden esimerkiksi moniammatilliseen yhteistyöhön?

Voitontavoittelu ei sovi ennaltaehkäisevän työn logiikkaan eikä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa hyödyttäisi yritystä, jonka pitäisi yhteistyö muotoilla laskutettaviksi yksiköiksi.

Yksityisten palveluntuottajien intresseissä on pitää asiakkaat tyytyväisinä, mikä saattaa haitata neuvolan osalta perheen ongelmiin puuttumista asiakkaiden menettämisen pelossa. Lisäksi ylimitoitettujen palveluiden tarjoaminen tai vastaavasti laadusta tinkiminen saattavat heikentää palvelua sekä asiakkaan että maksajan näkökulmasta.

Näistä kaikista ilmiöistä on kokemusta jo nykyisistä palvelu-ulkoistuksista.

Kun on puhuttu sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämisestä, on selvää että tärkeää on moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon välillä.

Julkiset palvelut mahdollistavat tämän paremmin kuin voittoa tavoittelevat yritykset. Julkisen sektorin tehtävä on tuottaa hyvinvointia ja tässä työssä julkinen sektori on kokonaisvastuun kantajana parempi jo toimintalogiikkansakin vuoksi, kuten antamani neuvolaesimerkki osoittaa. Koko valinnanvapaudesta tulisi luopua ja sen sijaan verotusta ja julkista sektoria uudistamalla tuottaa entistä parempia julkisia palveluja.

Ennaltaehkäiseviä palveluita tulee niin ikään vahvistaa ja nähdä sekä fyysinen että sosiaalinen hyvinvointi laajana kokonaisuutena, jossa toisaalta leikkaaminen syö kokonaisuutta toisaalta. Meidän on myös hyvä muistaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismallia ei ole lyöty lukkoon. Hallituksen lakiesitykset ovat käyneet ja käyvät kunnissa lausuntokierroksilla.

Kuntien antamiin lausuntoihin voimme kuntalaisina kukin vaikuttaa valtuutettujemme kautta. Käyttäkäämme tätä mahdollisuutta ja mahdollistakaamme entistä parempi ja demokraattisempi sote.

Sami Markuksela

FM, sosiaalityön opiskelija

kuntavaaliehdokas (komm.)

Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Numerot kertovat aina ihmisistä, kokoomus

Ken on syyllisin?

Vähäpäästöiseen liikenteeseen Jyväskylässä ja Keski-Suomessa

Lyhyet

Lyhyet

Enää ei kyläillä naapurissa

Ei auta pelkkä raha ja mitoitus

Ellun Kanoilta ei juuri osteta

Kyllön terveysaseman asiakaspalvelu ei toimi

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.