Neuvolatoiminta parasta syrjäytymisen ehkäisyä

Kunnallinen neuvolatoiminta on vuodesta 1944 tarjonnut lapsiperheille lapsen odotusajasta kouluikää säännöllistä tukea, ohjantaa ja lapsen kehityksen seurantaa.

Terveydenhoitajat lääkäreiden ohella ovat olleet keskeisiä työntekijöitä, joihin perheet ovat tukeutuneet. Kokonaisvaltaista työtä tekevä terveydenhoitaja tunnistaa lapsiperheiden tarpeet ja tarvittaessa ohjaa muiden palveluiden piiriin.

Yhteiskunnan muuttuessa myös perheiden tarpeet ovat lisääntyneet. Nykyperheet tarvitsevat monenlaista tukea.

Perinteiseen neuvolaan tarvitaan moniammatillinen työryhmä, jossa terveydenhoitajan ja lääkärin rinnalla työskentelee esim. psykologi, puhe- ja toiminta- ja fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja koteihin työtä kohdistava perhetyöntekijä.

Erilaiset tutkimukset ja projektit ovat osoittaneet, että pikkulapsiperheet ottavat auliisti vastaan apua kun sitä oikea-aikaisesti ja lähipalveluna tarjotaan. Pikkulapsiperheet ovat joustavia muuttamaan kasvatus- ja hoitomenetelmiään kun niitä asiantuntijan kanssa pohditaan.

Lapsen odotus- ja pikkulapsivaihe herättää uusissa vanhemmissa muistoja omasta lapsuudesta, josta löytyy niin nykytilanteeseen sopivia kasvatusmenettelyitä kuin myös satuttavia ja jopa traumaattisia kokemuksia. Tässä vaiheessa on otollista terapeuttisesti auttaa nuoria vanhempia ja vahvistaa kiintymyssuhdetta suhteessa lapseen.

Varhain tarjotulla työskentelyllä on voitu katkaista jopa sukupolvia yhdistävä huostaanottojen ketju. Neuvolan kautta perheiden kotiin suunnattu perhetyöntekijän työ tarjoaa perheille käytännönläheistä tukea ja siitä on saatu hyviä kokemuksia esim. Imatran Hyvinvointineuvolan toiminnassa.

Varhain saatu täsmäapu auttaa lyhyemmillä hoitosuhteilla vanhempia ja lapsia. Kun vanhemmat voivat paremmin, se heijastuu selvästi lapsen ja koko perheen hyvinvointiin (Imatran Neuvolapsykologiprojekti 2006–2007.) Hyvä kiintymyssuhde omiin lapsiin kantaa aikuisuuteen ja auttaa monissa elämän vaikeuksissa selviämisessä.

Myös neuvolan ja päivähoidon järjestämillä ammatillisesti ohjatuilla vanhempien vertaistukiryhmillä voidaan auttaa vanhempia vanhemmuudessa ja lasten tuottamissa kasvatushaasteissa.

Vertaisryhmillä voidaan tavoittaa eri-ikäisten lasten vanhempia kuten MLL:n yhteistyössä neuvolan kanssa toteuttama ”Vahvuutta vanhemmuuteen”, vauva-ikäisten vanhempien pitkäjännitteinen ryhmätoiminta.

Neuvolan ”Leikki ryhmissä” vahvistetaan vauvan ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta erilaisten vuorovaikutusleikkien kautta. ”Mie Ite”-vanhempainryhmissä käsitellään keskustellen ja erilaisten tehtävien välityksellä lapsen oman tahdon kohtaamista.

Perheiden ja lasten ongelmia voidaan tuloksellisesti hoitaa jo odotus- ja pikkulapsiaikana ja näin ehkäistä syrjäytymistä. Toki työtä tulee jatkaa päivähoidossa ja koulussa.

Myös erilaisia ammatillisesti ohjattuja lasten vanhempainvertaistukiryhmillä on myönteisiä vaikutuksia vanhempien jaksamiseen ja koko perheen hyvinvointiin.

Riitta Kaijalainen-Vainikainen

psykologi

perheterapeutti, eläkkeellä

Jyväskylässä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kirja on seikkailu

Vanhus- asiassa tarvitaan ryhtiliike

Kotoutus on hyvällä mallillla

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Tekeekö seksuaalikasvatus nuorista helppoja uhreja?

Tulevaisuuden hoiva

Ei auta pelkkä raha ja mitoitus

Numerot kertovat aina ihmisistä, kokoomus

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.