Normien purku pilaa ympäristön

Ympäristönormien purkaminen on meille kaikille tuhoisaa. Taantumukselliset voimat ovat taitavasti luoneet kuvitelman, että ympäristölainsäädäntö ja -hallinto olisivat Suomen kehityksen este. Väite on perätön.

Hokema ympäristöhallinnon aiheuttamista ongelmista on mennyt läpi hämmästyttävän kevyesti. Nopeat omanedun tavoittelijat valmistelevat vaalien jälkeistä aikaa. Tavoitteena on purkaa ympäristöhallinto. Asian ovat selvimmin ilmaisseet eräät perussuomalaisten, keskustan ja kokoomuksen vaikuttajat. Äänestäjän vastuu on suuri, sillä ympäristö ei nouse puheenjohtajatenttien aiheeksi.

Luonnon ja ympäristön suojelua edistävä lainsäädäntö ja hallinto on rakennettu siksi, että ihmisten olisi hyvä elää. Kukaan ei kaipaa 1970-luvun haisevia ja kuolleita vesistöjä. Ympäristösäätelyn ansiosta rikkipäästöjen vähentäminen lopetti happosateet jo ennen metsien kuolemista. Otsonikatoa aiheuttavien aineiden kielto esti ihosyövän runsastumisen. Lyijyn aiheuttamat aivovauriot jäivät historiaan, kun lyijyn lisääminen bensiiniin lopetettiin.

Seurauksena näistä ja monista vastaavista normeista ei ollut talouden taantuminen, vaan ihmisten elämän paraneminen.

Jos jatkossa joku kaivos jää ympäristönormien vuoksi avaamatta, se on erinomainen asia, sillä lupaa saamaton kaivos olisi ollut Talvivaaraakin tuhoisampi. Suojelemalla liito-oravaa puolestaan parannetaan ihmisten viihtyvyyttä, terveyttä ja nostetaan asuinalueen arvoa.

Jokaista luonnon tilaa parantavaa säädöstä on etukäteen syytetty talouden tuhoamisesta. Jälkikäteen ne on havaittu ihmisille hyödyllisiksi. Myös talous on saanut normeista uutta potkua. Vanhanaikaisia toimintamalleja on jouduttu parantamaan pakolla – vapaaehtoisuus ei rahanahneiden maailmassa ole toiminut.

Ympäristönormien ja säätelyn vastustaminen on inhimillistä. Aina kun yksi voittaa, toinen kärsii tappioita. Häviäjä on tämän hetken mahtiyritys, voittaja vielä pieni ja kasvaa vasta muutoksen myötä. Muutosvastarinta on äänekästä.

Purettavaa säätelyä ja yritystoiminnan esteitä riittää, mutta vähiten ympäristöhallinnon alalla. Normien purkamisen voisi aloittaa tukipolitiikasta, jolla estetään markkinataloutta toimimasta. Säästöä syntyisi miljardeittain. Vastassa ovat kuitenkin mahtiyritykset. Siksi poliitikolle on helpompaa esittää pienimmän ja heikoimman eli ympäristöministeriön lakkauttamista. Sillä ei paranneta Suomen ahdinkoa.

Vaaleissa äänestäjälle jää suuri vastuu. Tuleeko valituiksi luonnon tuhoajia vai tuhon estäjiä? Varmista, että ehdokkaasi ei tue ympäristöministeriön tai ympäristönormien purkamista. Hyvä ihminen myös kannattaa loppujen koskien säilyttämistä ja turpeen poltosta luopumista.

Risto Sulkava

FT

pj., Suomen luonnonsuojeluliitto

Keuruu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.