Nousu talouslaman kuopasta vaatii yhteistyötä ja tikkaita

”Valtio olen minä” (L`etat c´est moi!). Näin sanoi kuningas Ludvig XIV (1638–1715).

Hallitseeko valtiota valittu hallitus vai uusi yhdistynyt työntekijäliitto?

Työntekijäliittojen selvä tavoite on saada entistä suurempi valta ainakin palkkaratkaisuissa. Voisiko heidän valtansa enää suurempi olla ja eikö Suomen tämänhetkinen lama juuri ole suurelta osin syntynyt aikaisemmista liittojen liian suurista ja maltittomista palkkojen korotusvaatimuksista erikoisesti viennille tärkeimmällä paperin alalla? Tästä syystä ja kalliiden tuotantokustannusten takia alan tehtaita on lopetetttu sekä siirretty halvempiin maihin teknisen osaamisen ja jalostuksen lisääntyneenä ”vientinä”.

Menetettyjen tehtaiden takaisin saamiseksi Eurooppaan raaka-aineiden ja kulutuksen lähelle tarvitaan inflaation lisäksi negatiiviset palkkaratkaisut.

Koko ajan kuulemme vain samaa mantraa työpaikkojen lisäämisen välttämättömyydestä nykyhallituksen ammattiliittoperäisten ministeriemme suusta. Eivät he vahingossakaan uskalla vihjaista negatiivisen palkkaratkaisun tarpeellisuudesta varsinkaan näin vaalien alla, vaikka kyllä he tämän tarpeen hyvin tietävät.

Jostain vain pitäisi taikoa uudet työpaikat työllisyyden ja viennin turvaamiseksi vaikka vain pelkällä velkarahalla. Hyvä sentään, kun nykyisin voidaan edes keskustella työurien pidentämisen tarpeesta.

Kuopasta nousu vaatii yhteistyötä ja tikkaita, ei pelkkiä kuopan seinien kaapimisia. Jatkuva valitus tai lohduttelukaan ei riitä.

Kuka yleensäkään myisi työtä ilman vastinetta ja miksi suomalaisella rahalla ei saisi rikastua, kun sen sijaan saamme rikastuttaa omalla työllämme maailman puoliksi omistavaa rikasta yhtä prosenttia esimerkiksi paratiisisaarien kautta.

Onko odotettavissa, että yhdistyvät liitot pyrkivät tulevaisuudessa yhä voimakkaamin sanelemaan hallitukselle omat ehtonsa palkkaratkaisuista. Noiden ratkaisujen tulisi meilläkin olla pääasiallisesti valitun hallituksen vallassa talouspoliittisin perustein ja kulloisenkin globaalin taloustilanteen rajoissa. Kilpailu markkinoista mailmalla on kovaa.

Vähittäismyymäläketjut meilläkin ovat hintakilpailun merkitystä kokemassa, Ruuan hinnoissa ja runsaissa alennusmyynneissä näyttää tinkimisen varaa olevan. Tosin työpaikkojen kustannuksella. Hinnathan asettuvat yleensä siihen, mitä kansalaisilla on varaa maksaa.

Ollaanko siis luomassa SDP-painotteista uutta ”hallituspuoluetta”?

Ehkä nykytilanteessa kannattaisi vaihtoehtona ajatella tulevan hallitusvastuun jakamista tämän ”uuden” puolueen kovapalkkaisten johtajien harteille. Heillähän näyttää olevan riittävästi viisautta ja tikkaat nostaa työllisyys ja vienti ylös kuopasta. ”Porukkahan” siellä yleensä päätökset tekee ja jopa hallitsee melkoista, työllistämiseen sijoituskelpoista varallisuutta.

Hyvä puoli ammattiyhdistysten liitoksessa voisi olla palkkasodan siirtymisessä omalle maaperälle, jolloin vältettäisiin nykyiset, pikkutunneille ja viime sekunneille viivytetyt ”voittotaistelut”.

Työnantajien oma porukka voisi tällöin neuvotteluissa istua pöydän toisella puolella tarjoamassa omia työllistämis- ja myyntiehtojaan.

”Valtio on koneisto, jonka avulla yksi luokka hallitsee toista luokkaa”, sanoi V.I. Lenin (1870–1924).

Veikko Avikainen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Mustamaalaus ei hyödytä Uuraisia

Palautussopimusten puute on ongelma

Sateenkaariliike vahingoittaa

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Tietoisuuden lisääminen kieli­mahdollisuuksista ei tapahdu hetkessä

Edullisempaa parkkitilaa kaasu- ja sähköautoille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.