Nuoret saatava äänestämään?

Oikeusministeriön työryhmä, joka pohti äänioikeusikärajan laskemista 16-vuoteen kunnallisvaaleissa, ottamatta selkeästi kantaa, tulisiko äänioikeusikärajaa laskea? Sen sijaan työryhmä tehtaili joukon "toisaalta ja toisaalta" vastauksia; toisaalta äänioikeusikärajan laskeminen nähdään hyväksi mutta toisaalta taas ei.

Mikäli äänioikeusikäraja laskee 16-vuoteen se murtaa Suomessa kauan vaalitun ja ylpeydenaihetta herättäneen demokraattisenjärjestelmän tasa-arvoisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuden, vaikka sen juuri pitäisi tätä edesauttaa. Suomessa ei tämän jälkeen enää olisi yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta vaan kansalaiset olisi jaoteltu eri ryhmiin. Yleistä äänioikeutta ei olisi, koska kaikki äänioikeutetut eivät saisi äänestää kaikissa vaaleissa. Yhtäläistä äänioikeutta ei olisi, koska kaikki äänioikeutetut eivät saisi asettua ehdolla. Tämä olisi hyvin erikoinen tilanne, jossa kansalaisten perustuslaillinen tasa-arvoisuus ei toteutuisi. Jos 16-17-vuotiaita pidetään tarpeeksi kypsinä äänestämään niin miksi he eivät sitten olisi tarpeeksi kypsiä asettumaan ehdolle?

Tuntuu hullulta miten äänestysintoa yritetään saada nostettua lisäämällä äänioikeutettujen joukkoa, vielä sellaiseen väestöryhmään joista ylipuolet ei tulisi äänestämään. Tätä kantaa tukevat useat tilastot ja nuorisobarometrit sekä nuorten omat mielipiteet. Enemmän pitäisi miettiä politiikan sisältöä ja yrittää sen kautta saada nyt äänioikeutettuina olevia äänestämään: tuomalla politiikan takaisin politiikkaan. Ei ole mikään ihme, jos kansalaiset eivät halua äänestää ja kokevat, ettei sitä kautta voi vaikuttaa kun eturivin poliitikot ovat esillä enemmän rikostutkintojen tai naisasioidensa johdosta kuin varsinaisista poliittisista kysymyksistä.

Jos laskevat äänestystilastot alkavat kyllästyttää poliitikkoja ja dosentteja, jotka joutuvat jokaisissa vaaleissa kommentoimaan "miksi äänestysaktiivisuus taas laski" niin asiaan on hyvin yksinkertainen ratkaisu: äänestysvelvollisuus. Ei enää tarvitse miettiä, miten kansalaiset houkutellaan uurnille. Joku nyt saattaa ajatella, ettei tällainen järjestelmä kuulu demokratiaan. Kuitenkin mm. Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Belgiassa, Italiassa ja Kreikassa on äänestysvelvollisuus.

Äänioikeusikärajan laskemista on kannatettu kunnallisvaalien kohdalla, koska asiat joista kunnissa päätetään, ovat "yksinkertaisempia ja helpompia". Kuntapäättäjänä en voi hyväksyä tällaista väitettä kuntapolitiikan helppoudesta, koska kunnissa tehdään suuria kansalaisten arkeen vaikuttavia ratkaisuja.

Nuorille on nyt tarjolla paljon vaikuttamiskanavia nuorille: nuorisovaltuustoja ja - foorumeita, harrasteryhmiä, nuorten yrittäjyystaloja ja kouluissa nuoria osallistutetaan päättämään asioista. Silti nuoria ei saada tarpeeksi mukaan toimintaan. Nuoret, jotka ovat kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnasta jo kouluaikana, tulevat äänestämään myös silloin kun saavat äänioikeuden 18-vuotiaina.

Tällä hetkellä politiikan ja yhteiskunnan toiminnan sekä ymmärtämisen opetus on aika lapsipuolen asemassa yläasteissa. Miten 16-vuotiaat pystyisivät valitsemaan ehdokkaansa jos he eivät edes tiedä perusasioita poliittista puolueista tai asioista joista kunnissa päätetään? Yhteiskuntakasvatusta tarvitaan ehdottomasti lisää ennen äänestysiän laskemista!

Ministeri Brax ja kaikki tällä hetkellä valtaapitävät: kannattaisiko vielä hieman miettiä?

JANI KOKKO kunnanvaltuutettu (sd) Muurame

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Onko Peukkula Jyväskylän oma tyyli?

Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Lyhyet

Nova – kallis kulissi?

Suomessa pankki voittaa aina

Mäntykankaan portilla. Kuva: Maila Pirkkalainen

Pensasmustikan ilotulitus. Kuva: Irma Lahtela

Varisevat lehdet. Kuva: Olli Oksanen

Lyhyet

Vastuullista talouspolitiikkaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.